Miksi häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla on niin yleistä, Palvelualojen ammattiliiton PAM:in 1.varapuheenjohtaja Anssi Vuorio?
– Yksi syy on varmaankin se, että työtahti on kiristynyt äärimmilleen, ja se aiheuttaa työtovereiden tai esimiesten ja alaisten välille kismaa, joka voi ilmentyä epäasiallisena kohteluna. Kaikki eivät pysty samaan työtahtiin kuin toiset, ja se voi valitettavasti aiheuttaa epäsopua.
– Toinen syy on varmaan se, että asia on ollut julkisuudessa esillä, ja häirintää kokeneet ihmiset uskaltavat vihdoin ja viimein puhua ongelmasta.

Uusi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajat puuttumaan terveydelle haitalliseen häirintään tai epäasialliseen kohteluun. Eivätkö työnantajat ota lakia tosissaan?
– Uskoisin niin, että uuteen lakiin ei ole kiinnitetty vielä riittävästi huomiota. Epäasialliseen kohteluun puuttuminen ei ole ainoa puute, joka liittyy uuden työturvallisuuslain soveltamiseen. Esimerkiksi vaarojen arvioinnit on jätetty palvelupuolella tekemättä saati hienovaraisemmat asiat, jotka liittyvät nimenomaan henkiseen työturvallisuuteen. Laki on jäänyt vielä ihan turhan vähälle huomiolle.

Kiusaamisesta ilmoitetaan yleensä työsuojelupiireihin, jotka sanovat olevansa resurssipulan vuoksi melko voimattomia ongelman edessä. Onko häirinnän kitkeminen jäänyt työsuojeluviranomaisten kontolle?
– Käsitykseni mukaan työsuojelupiirit ohjaavat ammattiliittoihin kuuluvia ottamaan yhteyttä myös liittoon, kun häirintätapaus ilmenee. Sitä kautta tapauksia tulee myös PAM:inkin tietoon ja hoidettavaksi.

Uskaltavatko ihmiset ottaa yhteyttä suoraan ammattiliittoon, kun kohtaavat työpaikallaan kiusaamista, henkisestä väkivaltaa ja sukupuolista häirintää?
– PAM:iin on tullut hyvin vähän juttuja häirinnästä, enemmänkin kiusaamisesta. Osa epäasiallisesta kohtelusta on mennyt niin pitkälle, että niistä on syntynyt oikeustapauksia. Voi olla, että ihmiset eivät uskalla tuoda asioita esille, vaan kärsivät ja jäävät sairauslomalle.
– PAM:iin tulevat tapaukset ovat yleensä menneet jo hyvin pitkälle: taustalla on pitkiä sairauslomia ja tilanne on voinut johtaa työsuhteen päättymiseen. Enemmänkin kyse on kuitenkin siitä, että työnantaja on käyttäytynyt epäasiallisesti. Työntekijöiden välisiä häirintätapauksia ei tule juurikaan tietoomme.

Irtisanoutuuko häiritty yleensä itse?
– Sellaisia kokemuksia on ja olen myös hoitanut juttuja, että häiritty on väsynyt tilanteeseen, joutunut sairauslomalle ja loppujen lopuksi irtisanoutunut itse. Ihmisillä pitäisi olla tieto ja uskallus ottaa ammattiliittoon yhteyttä ennen kuin tilanne ajautuu vaikeaksi, jotta asiaan pystytään pääsemään kiinni ja selvittämään sitä yhdessä työnantajan kanssa. Samalla voidaan painottaa työnantajan velvollisuutta työturvallisuuslain nojalla puuttua asiaan.

Onko työsuojeluvaltuutetut voimattomia ongelman edessä?
– Eivät he voimattomia ole, mutta hankalia asioita ne ovat selvitettäväksi. Ensisijaista olisi, että ihmiset uskaltaisivat keskustella asiasta edes työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa.

Onko suomalaisen palkansaajan asema niin heikko työmarkkinoilla, että työntekijän on alistuttava minkälaiseen kohteluun hyvänsä uskaltamatta edes ottaa asiaa puheeksi?
– Sellainen vaikutelma on tullut, että etenkin osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa ihmiset eivät uskalla viedä asiaansa eteenpäin. Tilanne palvelupuolella on varmaan erilainen kuin teollisuudessa.

Ovatko ammattiliitot tehneet voitavansa, että ihmisiä rohkaistuvat tarttumaan kiusaamistilanteisin?
– Me puutumme aivan varmasti jokaiseen tapaukseen, joka tulee tietoomme. Oleellista on, että ihmiset tietävät oikeuksistaan ja kertovat luottamusmiehelle tilanteesta, jotta liittokin pystyy viemään asiaa eteenpäin.

Työturvallisuuslain myötä asia on tullut päivänvaloon, mutta saattaa epävarmojen työmahdollisuuksien vuoksi olla kasvava kehityssuunta. Onko ay-liikkeen edunvalvonnassa ongelma jäänyt taka-alalle tai sitä on suorastaan vähätelty?
– Ei sitä vähätellä, mutta on se ollut taka-alalla. Ay-liikkeen puolellakin on alettu vasta viimeisten vuosien aikana tiedostamaan häirintä-ongelma.
– Kyse ei ole ollenkaan vähäpätöisestä asiasta. Jos häirintä ja kiusaaminen johtavat sairastumiseen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen, lasku niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle on suuri.

Mitä asialle on tehtävissä?
– Ay-liikkeen täytyy entistä ponnekkaammin vaatia työnantajia keskittymään myös henkiseen työsuojeluun ja sen parantamiseen. Toisekseen meidän omalla jäsenkunnalla täytyy olla tieto oikeuksistaan ja siitä, että asioihin voidaan vaikuttaa. Kenenkään ei pitäisi pelätä, että jos tuo oman kiusaamis- tai häirintätapauksensa esille, sen vuoksi irtisanottaisiin.
– Pikemminkin on niin, että jos tilanne vaikeutuu ja häirinnästä seuraa pitkiä sairauslomia, työnantajat alkavat vääntää asiaa sellaiseksi, että työntekijästä pyritään pääsemään eroon joko laittomin tai laillisin keinoin.