Heidi Kangasluoma on tyypillinen palvelualalla työskentelevä nuori, sillä hän tähtää tulevaisuudessa muuhun ammattiin. Heidi opiskelee myyjän työn ohella merkonomiksi ja hänen tavoitteenaan on jatkaa tietohallinnon ja toimistopalveluiden opintoja ammattikorkeakoulussa.

SAK:n edustajakokoukseen Heidi kertoo lähtevänsä uteliaalla mielellä ja hieman jännittyneenäkin. Hän toivoo ehtivänsä vielä ennen kokousta tutustua muihin PAM:n edustajiin, jotta ei tuntisi itseään paikan päällä Helsingin messukeskuksessa yksinäiseksi.

Edustajakokouksessa Heidi haluaa keskittyä seuramaan sitä, miten iso kokous toimii ja päätökset syntyvät. Poissuljettua ei ole, etteikö Heidi käyttäisi yleiskeskustelussa puheenvuoroa.

– Siinä tapauksessa haluan kuitenkin isommassa porukassa miettiä, mitä sanon.

Yksi mahdollinen puheenaihe on työturvallisuus, jota Heidi on oppinut kantapään kautta arvostamaan. Hänen mielestään myyjilläkin pitäisi olla turvakengät.

– Turvakengät olisivat tavaraa käsiteltäessä enemmän kuin tarpeen. Tulee aika pahaa jälkeä, jos painava tavaralaatikko putoaa varpaille.

Palvelualoilla riskejä liittyy myös yksintyöskentelyyn. Heidi työskenteli aiemmin pienessä kaupassa, ja joutui kokemaan muutaman uhkaavan tilanteen.

Työn ja opiskelun yhdistäminen rankkaa

Heidi kertoo, että työn ja opintojen yhdistäminen on välillä rankkaa, sillä käytännössä lomaa ei ole aikaa eikä oikein varaakaan pitää. Heidiä kismittää, että nuoria työntekijöitä kohdellaan työpaikoilla usein heittopusseina.

– Esimerkiksi lomat järjestetään usein niin, että nuoret ja perheettömät joutuvat pitämään lomansa varsinaisen lomakauden ulkopuolella. Minun kesälomani on tänä vuonna elokuussa, mutta silloin olen jo koulussa.

Heidi on ns. tarvittaessa töihin kutsuttava. Hänelle järjestely sopii nykyisessä elämäntilanteessa, mutta tulevaisuudessa hän haluaa kokoaikaisen ja vakituisen työsuhteen. Heidistä on harmillista, että pitkän uran palvelualoilla tehneet työntekijät joutuvat tulemaan toimeen osa-aikatyön palkalla.

– Minusta tähän pitää saada ehdottomasti muutos, mutta on vaikea sanoa, miten ammattiliitot voivat asiaan vaikuttaa.

Nuoret liittyvät mielellään jäseneksi

Heidille ammattiliiton jäsenyys oli työelämään tullessa itsestään selvä asia. Jäseneksi liittymistä helpotti se, että työpaikalla oli luottamusmies, joka toi liittymispaperit nenän eteen.

– Ammattiliiton jäsenyys tuo turvaa, ja ansiosidonnainen työttömyysturva on työttömyyden varalta tärkeä asia.

Työntekijöiden eduista huolehtiminen ja heidän asemansa parantaminen ovat Heidille myös keskeisiä syitä jäsenyydelle.

Heidi Kangaluomasta on muutamassa vuodessa kehkeytynyt liittonsa aktiivi, ja hän vetää ammattiosaston nuorten jaostoa. Toimintaan mukaan lähteminen oli Heidille helppoa.

– Nuorten pitää vaatia jäsenmaksulleen vastinetta. Itse lähdin ammattiliiton järjestämiin tilaisuuksiin ottamaan asioista selvää.

Heidin kokemuksen mukaan nuoret suhtautuvat ammattiliiton jäsenyyteen kiinnostuneen myönteisesti. Heidi on omalla työpaikallaan kertonut uusille työntekijöille jäsenyyden eduista.

Vaikka nuoret kokevat jäsenyyden hyväksi asiaksi, aktiivinen toiminta houkuttelee vain harvoja. Heidi arvelee syynä olevan leimautumisen pelon ja pelon siitä, että joutuu ottamaan liikaa vastuuta asioista, joita ei tunne hyvin.

– Nuoret kaipaavat vanhemmilta työntekijöiltä rohkaisua ja kannustusta osallistumaan. Myös ammattiyhdistystoimintaan perehdyttävä koulutus on tarpeellista. Tärkeää on varmistaa, että vanhempien työntekijöiden ja aktiivien ammatillinen ja ay-toimintaan liittyvä tietotaito siirtyy nuoremmille sukupolville.

Jokaiselle työpaikalle luottamusmies

PAM:ssa on mahdollista liittyä jäseneksi myös netissä, mikä on Heidin mielestä erittäin hyvä asia. Epäilevämmin hän suhtautuu nettiluottamusmiespalveluun, jossa keskeiset, esimerkiksi työehtosopimuksiin liittyvät kysymykset ja vastaukset löytyisivät netistä.

– Toki sellaista voisi kokeilla, mutta netti ei voi mielestäni korvata työpaikalla olevaa luottamusmiestä. Luottamusmieheltä on helppo mennä aina tarvittaessa kysymään neuvoa.

Heidi toivoo, että liitoissa ponnisteltaisiin erityisesti sen eteen, että pienienkin työpaikkojen työntekijöitä saataisiin rohkaistua luottamustehtäviin tai ainakin kiinnostumaan työntekijöiden oikeuksista. Heidi itse voisi hyvinkin kuvitella ryhtyvänsä tulevaisuudessa luottamusmieheksi.

Pirjo Pajunen