Eikä toivelista ole ihme, sillä Toivosen työpaikalla oli vielä vuosi sitten noin 1 300 työntekijää, mutta nyt enää 35 työntekijää ja noin 70 toimihenkilöä. Viimeisimmät yt-neuvottelut päättyivät huhtikuun lopulla. Seuraavat yyteet voivatkin sitten olla jo viimeiset.

Lahden Foxconnilla enää vähäisessä määrin koristellaan kännykänkuoria ja loput tuotannon työntekijät hoitavat Kiinasta tulevan tavaran välivarastointia. Globalisaation hallinnan parantaminenkin olisi sopivaa evästä SAK:n edustajakokoukselle.

Kun Salpakankaan Kemiantyöntekijät 003 –osaston väki evästää Sari Toivosta edistajakokousasioissa, niin keskusteluja käydään Lahden sataman kahvilassa eikä työmaalla, koska evästäjät ovat jo useiden yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten uhreja.

Virpi Rusanen on ollut työttömänä viime lokakuusta. Hän aikoo monen foxconnilaisen tapaan vaihtaa alaa. Rusanen aloittaa opinnot tähtäimenään it-alan ammattitutkinto. Varaluottamusmies Jani Gladin työsuhde loppuu vasta ennen juhannusta, mutta töihin ei ole ollut asiaa irtisanomisten jälkeen. Glad sanoo katsovansa nyt kesän. Hänestä tuntuu, ettei tällaisen myllerryksen jälkeen heti osaa orientoitua mihinkään. Mutta syksyllä on kaikki auki – kurssille, koulun penkille tai töihin.

– Meillä on ollut kaksi kolme viime vuotta hirvittävän raskasta aikaa. Moni on ihan loppu, kun irtisanomiset tulevat, toteaa Jani Glad.

– Meillä ei työsuojeluvaltuutettu ole saanut osallistua neuvotteluihin, vaikka neuvottelujen aikaisessa ja niiden jälkeisessä epävarmuudessa juuri työsuojeluvaltuutetun asiantuntemus korostuu. Lisäksi työnantaja kuvittelee, että asia on hoidettu, kun yyteet loppuvat ja väelle tökätään irtisanomisilmoitus. Tällöin työn ja koulutuksen etsintä sekä henkinen jälkihoito vasta alkavat. Henkilöstöpäälliköitä ei juuri tehtaalla ole näkynyt, mutta pappi ja diakoni siellä ovat sentään käyneet ja hyvä niin, toteaa luottamusmies Sari Toivonen.

Velvoittavampia lakeja tarvitaan

Foxconnilla yt-neuvottelut ovat luottamusmiehen mukaan pelkkää sanelua. Jos on jo päätetty, että tuotanto siirretään Kiinaan, niin ei siinä paljoa työntekijäpuolella ole mahdollisuuksia esittää vastaehdotuksia. Toki työntekijät olisivat odottaneet hieman pehmeämpiä otteita.

– Mutta kun ei ole pakko, niin mitään ei tule. Yt-lakiin pitäisi liittää selkeitä sanktioita, jos työnantaja ei tosiasiallisesti neuvottele. Nyt lain sanamuodot ovat liian löysiä ja antavat työnantajalle mahdollisuuden keplotella.

– Meillä laki on merkinnyt irtisanomislakia. Ensimmäisen kerran vasta viime talvena meillä oli muitakin asioita koskevia yt-veuvotteluja kuin irtisanomisia. Tosin kohta ei ole enää väkeä, jonka puolesta neuvotella, Toivonen toteaa ja sanoo, että alasajo on näkynyt jo pidemmän aikaa.

Virpi Rusanen antaa tunnustusta luottamusmiehelle.

– Kyllä Sari on tehnyt mitä ylipäänsä on tehtävissä. Ei meille tänne juuri ole vaihtoehtoja annettu, Rusanen toteaa.

– Jotenkin pitäisi saada paineita lakien muuttamiseen. Jos yt-laista ei tule yhtään nykyistä velvoittavampaa, niin työnantajan sanelu on jatkossakin mahdollista. Ja töiden kehittämiseen lakia käyttävät vain ne yritykset, jotka muutenkin hoitavat asiansa hyvin, arvioi Jani Glad varaluottamusmiehen kokemuksellaan.

Tiedonkulku mättää

Sari Toivosen mielestä heidän työpaikkansa yksi suurimmista ongelmista on tiedon kulku. Neuvotteluissa ei tahdo millään saada tarvittavaa tietoa yrityksen tilasta. Mutta muutenkin tiedottaminen mättää.

– Yksienkin yt-neuvottelujen alkamisesta varaluottamusmies sattumalta luki lapun kahvihuoneen pöydältä maanantaiaamuna. Sitten jo minulle soittivatkin radiosta kommenttia, kun minä en tiennyt asiasta mitään. Kävi ilmi, että YLElle oli faksi lähetetty jo perjantaina. Eikä nytkään viimeisten yt-neuvottelujen irtisanotuista ole luottamusmiehelle lähetetty listoja.

Iso asia, joka pitäisi lähivuosina hoitaa, on foxconnilaisten mielestä luottamushenkilöstön turvan ja irtisanomissuojan parantaminen.

– Jani oli meillä varaluottamusmiehenä, mutta ulos joutui siinä missä muutkin. Oikeastaan koko ajan yhtenä isona ongelmana meillä on ollut se, ettei silloinkaan kun väkeä oli paljon saanut osastoille valita luottamusmiehiä. Osastojen ongelmat olisi voitu usein ennakoiden hoitaa osastoilla. Lisäksi he olisivat voineet ainakin osin torjua villejä huhuja, joita ihan tietoisesti on levitelty, Toivonen toteaa.

Sopimusriidat – tulenarka aihe

Sari Toivonen pitää hälyttävänä sitä, että – osin työnantajan hajota ja hallitse –politiikan seurauksena – liitot on saatu riitelemään keskenään. Kun työnantajapuoli järjestäytyy uudelleen niin se heijastuu työntekijäpuolellekin. Mutta kuitenkin Toivosen mukaan pitäisi kunnioittaa alalle neuvoteltuja työehtosopimuksia. Tällaisessa tilanteessa ei liittojen kannattaisi lähteä taistelemaan jäsenistä.

– Pidän puutteena sitä, ettei edes SAK voi pakottaa osapuolia yhteiseen neuvottelupöytään, jos kaikki osapuolet eivät sitä halua. Olen saanut sen käsityksen, että SAK on kädet sidottu tällaisissa asioissa.

– Jollain menettelyllä tällaiset liikkeen sisäiset riidat pitäisi ratkaista, vaikka pakolla. Miltä se näyttää ulospäin, jos liitot riitelevät keskenään. Mistä jäsen saa turvaa?

Liittojen yhteistyö on Toivosen mukaan hyvä asia ja hän pitää teollisuusliittojen unioni-hanketta myönteisenä. Isommalla porukalla saadaan voimaan työnantajapuolta vastaan, sillä työnantajien kovat otteet eivät vielä suinkaan ole ohi.

Aino Pietarinen