Paperiliiton Kaukopään osasto 21:n pitkäaikainen pääluottamusmies ja oman liittonsa liittovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Nokelainen kuvailee Imatralla meneillään olevaa tilannetta "teurastukseksi".

– Ei tätä muuksi voi oikein kutsua. Tämä on puhtaasti teurastusta, vaikka alun synkkää tilannetta onkin matkan varrella onnistuttu hiukan lieventämään.

Kokeneiden ja asiansa osaavien ay-aktiivien ansiosta ovat yt-neuvottelut Imatralla sujuneet kohtalaisen mallikkaasti myös työterveyshuollon osalta. Tosin Nokelainen kiittää tästä myös työterveyshuoltoa.

– Suomen Terveystalolle on annettava tunnustusta siitä, että sen väki on ollut tukemassa meitä. Myös sairaanhoito on pelannut, tosin sen saatavuuden kanssa on ollut ongelmia.

Tähän mennessä käytyjen yt-neuvottelujen tuloksena kaikki Karhulan ja Imatran storalaiset työntekijät ovat työterveydenhuollon ja osittain myös sairaanhoidon piirissä lomautusten aikana.

– Työpaikkansa menettävillä on oikeus työterveyshuoltoon vuoden ajan työn päättymisen jälkeen. Tämän oikeuden käyttöä mutkistaa merkittävästi verottajan suhtautuminen. Työttömän henkilön oikeus entisen työpaikkansa työterveyshuoltoon on verottajan mielestä työsuhdeautoon tai asuntoon verrattava etu, josta verotetaan, Nokelainen kummastelee.

Sama etu koskee myös lomautettavia. Työnantaja on ilmoittanut lisäksi lopettavansa koko Karhulan yksikön, joten yt-myllytys jatkuu Etelä-Karjalassa ensi vuoteen asti. Ennen irtisanomisia Stora Enson Imatran ja Karhulan tulosyksikössä on 1 500 työntekijää ja 600 toimihenkilöä. Työnantaja ilmoitti ensi alkuun vähennystarpeeksi 330 työpaikkaa.

Jatkohoitoon vaikka fysioterapeutilta

Imatran Ovakon tehtaalla käytiin tiukka kädenvääntö lomautusten aikaisesta työterveydenhuollosta. Ovakolla on Imatralla oma, fysioterapeutin ja kahden terveydenhoitajan työllistävä terveysasema. Vuokralääkäri pitää vastaanottoa asemalla kaksi-kolme kertaa viikossa.

– Työnantaja väläytti neuvotteluissa mahdollisuutta, että koko työterveysasema on suljettuna lomautusten aikana. Lopulta päädyimme ratkaisuun, että asemalla on aina töissä joku vakituisista työntekijöistä, joka ohjaa potilaan tarvittaessa eteenpäin, Ovakon Imatran tehtaan pääluottamusmies ja Imatran Metallityöväen ammattiosasto 52:n puheenjohtaja Ari Airas sanoo.

Ovakon lomautukset Imatralla ovat jo alkaneet ja jatkuvat asteittaisina syksyyn saakka. Irtisanomiset onnistuttiin neuvotteluissa rajaamaan kokonaan pois.

– Neuvottelut olivat osapuolille monella tavalla hyväksi, sillä niiden kuluessa tarkennettiin epäselviä asioita. Esimerkiksi työnantajapuoli ei tuntunut olevan täysin selvillä kaikista omista velvollisuuksistaan eikä työntekijäpuoli omista oikeuksistaan.

Ovakon tapaisilla työpaikoilla lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat myös työnantajan järjestämät säännölliset terveystarkastukset, koska osa väestä tekee töitä erityistä vaaraa aiheuttavien aineiden kanssa. Metallityöväen liiton työsuojelusta vastaavat ovatkin saaneet lähes päivittäin kyselyjä kentältä, kuinka menetellä alan yt-neuvotteluissa, että kaikki lakisääteiset työterveyshuollon palvelut toimivat myös lomautusten aikoina.

– Liiton ohjeet ja kanta ovat selkeät. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto on voimassa aina. Tämä selviää työpaikkaselvityksestä. Työtapaturmat ja ammattitaudit, määräaikaiset ja lopputarkastukset on siten hoidettava. Erityisesti on muistettava, että jos työntekijä irtisanotaan, työnantajan velvollisuuksiin kuuluu järjestää hänelle terveystarkastus myös työn loppuessa, työsuojelutoimitsija Marjut Lumijärvi Metallityöväen liitosta sanoo.

Ovakon Imatran tehtaan omalla työterveysasemalla hoidetaan myös lomautettuina olevia työntekijöitä, sillä asemalla on aina vähintään yhden hengen minimimiehitys. Tällä kertaa vuorossa on terveydenhoitaja Mira Tiainen pääluottamusmies Ari Airaksen seurassa.

Pääluottamusmies Ari Airas ja muut Ovakon imatralaiset neuvottelijat kävivät tiukkaa vääntöä yt-kokouksissa hyvällä tuloksella; irtisanomisilta vältyttiin.

Talot elävät omilla tavoillaan

SAK:n päälakimies Timo Koskisella ja asiantuntijalääkäri Kari Haringilla on yhteinen näkemys lomautettujen työterveyshuollosta: sen on toimittava kaiken aikaa.

– Lomautus on tilapäistä eikä katkaise työsuhdetta. Niin kauan kuin työsuhde on voimassa, työntekijällä on oikeus työterveydenhuoltoon. Eihän työnantaja häädä lomautettuja pois työsuhdeasunnoistakaan lomautusten ajaksi, Timo Koskinen sanoo.

Hän pitää lyhytnäköisenä sellaisten työnantajien ajattelua, etteivät lomautetut tarvitse terveydenhuoltoa.

– Lomautusten aikana hoidon tarve voi olla jopa suurempaa, kuin työssä käydessä.

Koskinen neuvoo kaikkia yt-neuvotteluissa mukana olevia ottamaan esille lomautusten aikaisen työterveyshuollon toimivuuden. Vaikka se ei kuulukaan suoranaisesti yt-menettelyn piiriin, voidaan asia ottaa neuvotteluihin työsuojelutoimikunnan kautta.

EK on julkistanut oman kantansa ja suosituksensa työnantajille lomautusten aikaisesta työterveyshuollosta. Sen mielestä työnantajan ei pitäisi puuttua etuuksiin lyhyiden, muutamien viikkojen lomautusten aikana. Samaisen suosituksen mukaan yritykset harkitkoot itse muun muassa sairaanhoitoetuuden järjestämistä kuukausia kestävien lomautusten aikana.

Tarkemman, kaikkia työpaikkoja koskevan yhtenäisen ohjeistuksen antamista hankaloittaa työpaikkojen kirjavuus. Jokaisessa yrityksessä on omat käytäntönsä ja aloilla sopimuksensa. Kaikki eivät edes saa työterveyshuoltoa, vaikka pitäisi. Asiantuntijalääkäri Kari Haring ynnää, että 10–15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä ei ole työssä ollessaankaan minkäänlaisen työterveydenhuollon piirissä.

– Loppujen kohdalla työterveydenhuolto on erittäin vaihteleva. Jotkut työnantajat järjestävät vain lakisääteisen minimaalisen ennaltaehkäisevän huollon, toiset jopa erikoissairaanhoitoa. Palveluja tuottavat puolestaan niin ikään eritasoiset yksiköt, mukana on epäpätevää väkeä ja huippuasiantuntijaa, Haring sanoo.

SAK:n lääkärinä Haring neuvoo pitämään kiinni työterveyshuollon palveluista myös lomautettuna, olipa palvelun taso mikä tahansa.

Tarja Ahokas