– Oikeudenmukainen kohtelu ja arvon antaminen iän myötä karttuneelle osaamiselle motivoivat jatkamaan työssä. Oleellista on tietysti myös, että ikääntyville on tarjolla työtä.

Tutkittua tietoa siitä, mikä auttaa jaksamaan työssä, on paljon. Ongelmana on, että tietoa ei ole onnistuttu siirtämään elävään elämään työpaikoille.

Ilahduttavia esimerkkejä kuitenkin on. Esimerkiksi hanavalmistaja Oraksella on onnistuttu siinä, mistä valtakunnan tasolla vasta haaveillaan. Yrityksessä työntekijöiden eläköitymisikä on kymmenessä vuodessa noussut reilusta 58 vuodesta 63 vuoteen. Tulokseen on päästy useiden toisiaan tukevien toimenpiteiden avulla.

Myös Abloyn lukkotehtailla voidaan olla ylpeitä. Eläkeikää on saatu hilattua myöhemmäksi muun muassa ylimääräisten seniorivapaiden ja suunnitelmallisen kuntoutuksen avulla. Iäkkäiden työntekijöiden osaamista arvostetaan ja he toimivat mentoreina nuoremmille työntekijöille.

Vuonna 2005 toteutetussa eläkeuudistuksessa tavoitteeksi asetettiin suomalaisten keskimääräisen eläkkeellejäämisiän nostaminen 61 vuoteen eli kolmella vuodella vuoteen 2050 mennessä. Nyt tavoitetta on kiristetty. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välille puhjenneen eläkekiistan lopputuloksena kolmen vuoden nousua tavoitellaan jo vuoteen 2025 mennessä.

Työkykyä ryhmästä

Pirkanmaan Osuuskaupan työntekijöissä hallituksen yritys nostaa eläkkeelle jäämisen alaikäraja 65 vuoteen herätti paljon keskustelua. Osuuskaupan päätoimisen työsuojeluvaltuutetun Johanna Salon mukaan ymmärrystä hallituksen keppilinjalle ei juuri tullut. Osa työntekijöistä kuittasi hankkeen huumorilla.

Pirkanmaan Osuuskaupan palveluksessa on noin 2 300 työntekijää. Suurin osa heistä on palvelualoille tyypillisesti nuoria osa-aikatyöntekijöitä. Työntekijöiden keski-ikä on 33 vuotta, mutta joukossa on myös iäkkäämpää väkeä. Pirkanmaan Osuuskaupalla on ollut vuodesta 2004 lähtien oma ikäohjelma.

– Meillä toimii 50+ -ryhmiä. Ne ovat erittäin suosittuja, tulijoita olisi enemmän kuin ryhmiin voidaan ottaa, Johanna Salo kertoo.

Ryhmissä paneudutaan osallistujien fyysisen ja psyykkisen työkyvyn parantamiseen. Ohjelmassa on liikuntaa, kuntoutusta, ergonomia- ja ravitsemusneuvontaa sekä psykologin ohjausta. Yksittäinen ryhmä toimii vuoden, jonka aikana osallistujille räätälöidään henkilökohtainen ohjelma. Tämän jälkeen työterveyshuolto seuraa työntekijän työkykyä ja jaksamista.

Johanna Salon mukaan ikäohjelma on näkynyt työtyytyväisyyden lisääntymisenä ja iäkkäämpien työntekijöiden sairauspoissaolojen vähenemisenä.

Opiskelusta motivaatiota

Kari Haring sanoo, että ikä vaikuttaa väistämättä ihmisen toimintakykyyn, vaikka vaikutukset ovatkin yksilöllisiä. On arvioitu, että 60-vuotiaan työkuorman pitäisi olla 20 prosenttia matalampi kuin 40-vuotiaan, jos tavoitellaan samantasoista kuormitusta työssä. Työn kuormittavuutta voidaan säädellä muun muassa työaikajoustojen ja työjärjestelyjen avulla.

Työtyytyväisyydellä on selkeä yhteys henkilöstökoulutukseen ja työntekijän mahdollisuuteen päivittää omaa ammattitaitoaan. SAK:n vuoden 2008 työolobarometrin mukaan yrityksissä annettava henkilöstökoulutus painottuu voimakkaasti nuorempiin ikäryhmiin. Eniten koulutusta saavat alle 40-vuotiaat.

– Työelämän muutosvauhti on kova, esimerkiksi uusia laitteita tulee jatkuvasti ja työnteon tavat muuttuvat. Työnantajan pitää huolehtia siitä, että myös ikääntyvät työntekijät pysyvät muutoksessa mukana ja hallitsevat työnsä, Haring sanoo.

Lääkärinä hän ei väheksy elintapojen merkitystä työssä jaksamisessa.

– Mahdollisuus terveelliseen työpaikkaruokailuun, päihteiden liikakäytön ennaltaehkäisy, tupakoinnin lopettamisen tukeminen ja liikuntaan kannustaminen, Haring luettelee asioita, joihin työpaikoilla pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Myös työtapaturmille ja ammattitaudeille altistuminen vaikuttaa eläköitymisikään.

– Osa työkyvyttömyyseläkkeistä olisi estettävissä paremmalla työpaikan riskien kartoituksella, ennaltaehkäisyllä ja riittävän varhaisella kuntoutuksella. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn vaikeuttaminen ei kuitenkaan ole oikea toimenpide, Kari Haring painottaa.

Pirjo Pajunen
kuva Janne Ruotsalainen

Lähteenä on käytetty
vuonna 2008 ilmestynyttä julkaisua
Pitkä työura ja terve vanheneminen –
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä.
Puheenvuoro löytyy pdf-muodossa osoitteesta
www.sak.fi kohdasta julkaisut < sarjat ja muistiot 2008.