Työntekijöiden oikeus omiin neuvonantajiin on taattu yrityslaissa. Myötämääräämisoikeuden perusteella yritysneuvostot voivat vaikeissa tilanteissa hakea konsulttiapua ja työnantaja on velvollinen kuittaamaan siitä laskun.

– Kun perinteiset konsultit yritysten palveluksessa pyrkivät säästöihin työvoimakuluissa, niin me toimimme työntekijöiden ja työllisyyden hyväksi, kuvaa Andrea Rothkegel ay-konsulttien selkeää tavoitetta.

– Joka tapauksessa me voitamme aikaa, ja parhaassa tapauksessa voimme myös vakuuttaa työnantajan siitä, että tämän suunnittelevat toimenpiteet eivät kannata ja tulevat sille liian kalliiksi, hän täsmentää.

Säästöt perusteltuja?

Andrea Rothkegel on ohjelmoija ja ekonomisti, joka vetää frankfurtilaista ay-liikettä lähellä olevaa EWR-konsulttitoimistoa. Hän ja hänen hyvin koulutetut työtoverinsa selvittelevät monipuolisesti yrityksen liiketaloudellisia kiemuroita sen työntekijöiden eduksi.

Juuri ennen haastattelua hän oli käynyt Ranskassa Toulousessa tutkimassa yhteiseurooppalaisen lentokonevalmistajan EADS:n tilinpitoa. Hän selvitti, missä määrin sen säästötoimien perustelut, kuten viittaus dollarin ja euron keskinäiseen kurssiheilahdukseen, ovat todella pitäviä.

Toinen esimerkki on saksalainen koneenrakennusalan yritys, jonka liikevaihto on supistunut puoleen ja tilauskanta on romahtanut nollaan. Tällä hetkellä tämä ei ole kuulemma mikään harvinainen tapaus.

– Meidän on arvioitava yrityksen liikevaihtokehitys, paikallistettava missä yritysprosessi pettää ja sitä olisi varaa parantaa. Meillä on mahdollisuus tehdä myös omia suosituksia tilannetta parantaviksi toimenpiteiksi.

Yritysten uusi tyyli

Entä missä yrityksen johtotyö useimmiten pettää?

– Syvimmillään ja tyypillisimmillään se pettää siinä, että ei tunnusteta työntekijöiden pätevyyden ja koulutuksen merkitystä, eikä arvosteta parhaiden työntekijöiden innovatiivisuutta, arvioi Rothkegel.

Uusi ilmiö on se, että yhä useammin yritykset perustelevat saneerauksiaan ja työntekijöiden irtisanomisia vain strategiallaan ja tavoitteillaan, eivätkä enää välttämättä konkurssiuhalla tai pakkotilanteella, kertoo Andrea Rothkegel.

Saksassa ollaan yhä kiihtyneitä esimerkiksi Nokian siirtymisestä Bochumista Romaniaan Clujiin entistä suurempien voittojen perään. Täällä ihmetellään myös, että Siemens odottaa tänäkin vuonna tuottonsa kasvua 8 prosentilla, mikä näissä oloissa olisi mahdollista vain työvoimakulujen säästöillä.

Nokian tapauksessa Andrea Rothkegel toteaa suomalaisyrityksen tehneen virheen kommunikaatiossa, ja varsinkin siinä, että se ei antanut työntekijöille ajoissa mahdollisuutta reagoimiseen. Sen lähtö olisi voinut sujua sille suopeammissakin merkeissä.

Toisaalta hän miettii, miten mielenkiintoista olisikaan päästä penkomaan Nokian papereita parin vuoden kuluttua, ja tarkistaa, oliko Nokian ratkaisu sen tavoitteisiinkaan nähden onnistunut ja kannattava. Hänellä on tästä omat epäilynsä.

Valttina ammattitaito ja kokemus

Andrea Rothkegelilla on valttinaan ennen kaikkea ammattitaito ja kokemus. Hän on toiminut kotikaupungissaan Duisburgissa Mannesmannin terästehtaalla ohjelmoijana, samoin kuin työnantajien käyttämällä PriceWaterhouseCoopersilla konsulttina.

– On selvä etu, että on kotoisin Ruhrin teollisuusalueelta, hän toteaa.

– Se vakuuttaa työpaikoilla molempia osapuolia.

– Ruhrin alueella alettiin sopeutua talouden rakennemuutokseen jo varhain 80-luvulla, hän kertoo. Hän kertoo, miten esimerkiksi Mannesmann myi vanhat sulatot ja laitteensa Espanjaan ja Portugaliin, ja modernisoi sitten tehtaansa kotipuolessa.

Kun tausta, koulutus ja kokemus ovat selviä valttikortteja, niin samaa Rothkegel ei voi sanoa sukupuolestaan naisena.

Naiseudella voi olla työssä etuakin, mutta siitä seuraa hänen mukaansa myös vaikeuksia. – Sen kokee neuvotteluissa, kun teollisuudessa vastapuolella on yleensä vain miehiä, jotka ovat tottuneet neuvottelemaan vain miesten kanssa.

Paikalliset neuvottelut lisääntyvät

EWR: n asiakas on melkein aina työpaikkaneuvosto, ja vain harvemmin ammattiliitto.

– Mutta olemme joka tapauksessa aina yhteydessä myös ammattiliittoon, Rothkegel korostaa.

– Työpaikkaneuvostolle eivät kuulu työehtosopimusasiat, vaan vain ammattiliitolle, mutta kaikki työpaikkakohtaiset asiat kylläkin, ja varsinkin irtisanomisuhka.

Toisaalta yritysneuvoston reviiriin kuuluu tänään yhä useammin ennen vain tessiin liittyneet asiat, kuten työajat ja lomarahat.

Työpaikkakohtaiset ratkaisut lisääntyvät koko ajan.

Työnantajan vaatimuksesta tessiin on liitetty työpaikkakohtaisia poikkeuksia määritteleviä ns. avoimia lausekkeita (Öffnungsklausel). Mutta myös ammattiliitot ovat valmiita poikkeamaan tessistä, jos siten voidaan pelastaa työpaikkoja.

Ammattiliittojen hyväksymissä saneeraussopimuksissa halutaan auttaa huonoon jamaan joutuneita yrityksiä nousemaan kuiville. Yritykset saavat heikentää työehtoja väliaikaisesti. kunhan ne tuoksi ajaksi pidättyvät irtisanomisista.

Ay-konsultin suuri vastuu

– Tällaisissa tapauksissa meillä konsulteilla on erityisen suuri vastuu, toteaa Andrea Rothkegel.

– Mitä jos yritys meneekin tänä aikana konkurssiin? Työntekijöiden edun mukaista on saada aikaan yritysanalyysiä, joka pitää kutinsa.

Ay-konsultin on myös nähtävä, jos yritys on konkurssikypsä, ja myös tuotava se avoimesti julki.

– Tällöin meidän tehtävämme on voittaa työntekijöille aikaa, edellytyksiä järjestää asiansa, saada koulutusta ja löytää uusia tehtäviä, hän sanoo.

Ay-konsultin on ymmärrettävä yrityksen liiketoiminnan lukuja, samoin kuin niistä seuraavia tosiasioita. Mutta ei vain niitä.

– Jossain vaiheessa meidän on myös tajuttava, että kyse ei ole enää vain luvuista, vaan että ollaankin siirrytty jo poliittisiin väitteisiin, Rothkegel sanoo.

– Ei ole aina itsestään selvää, mikä on hätätilanne ja mitä siitä olisi välttämättä seurattava. Puhumattakaan välttämättömyydestä tiettyihin voittoprosentteihin.

– Me haluamme johtaa yritysanalyyseistä ratkaisuja, jotka palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöitä ja työllisyyttä.

Jussi Tuormaa
Frankfurt am Main

Saksan työväen omat yrityskonsultit

Ammattiliitot tarvitsivat omia konsulttejaan ensin 80-luvulla, kun haluttiin valvoa tietotekniikan käyttöönottoa yrityksissä työntekijöiden näkökulmasta, kertoo ay-konsultti Andrea Rothkegel. Syntyi atk-asiantuntijoiden TBS-verkosto (Technologieberatungsstelle), joka toimii yhä.

Toisena vaiheena 90-luvulla tarvittiin omia liiketalouden asiantuntijoita neuvottelemaan työnantajien yrityskonsulttien kanssa yritysten todellisissa hätätilanteissa ja niihin liittyvissä saneeraushankkeissa.

– Ratkaisevaa oli myös muurin murtuminen, toteaa Michael Erhardt, Saksan metalliliiton IG Metallin Frankfurt am Mainin aluesihteeri.

– Työnantajat alkoivat sen jälkeen kiristää meitä markkinoille tulvivan halpatyövoiman avulla.

– Ammattiliitoilla eivät riittäneet omat resurssit tilanteen hallintaan. Meillä oli kyllä riittävästi juristeja, mutta ei tarpeeksi liiketalouden asiantuntijoita, hän toteaa.

Tässä tilanteessa on siunaukseksi koitunut laki yritysten organisaatiosta, Betriebsverfassungsgesetz. - Sen pykälät 80,3, ja 111 antavat yritysneuvostoille määrätyissä, ja ainakin irtisanomistilanteissa mahdollisuuden ottaa avukseen ulkoisia asiantuntijoita selvittämään yrityksen todellista tilaa.

– Nyt on meneillään ay-konsultaation kolmas aalto, arvioi Andrea Rothkegel.

– Neuvotteluissa ei enää ole välttämättä hätätilanne, vaan irtisanomisten syyksi riittää yrityksen strategia ja sen tavoitteiden epätyydyttävä toteutuminen.

Neuvottelutilanteiden kehittyminen monimutkaisemmiksi vaatii yhä kovempaa asiantuntemusta työntekijöiden puolelta. Sitä on myös saatu omien ay-konsulttien pestaamisella.

– Nyt meidän puolellamme on asiantuntijoita, jotka tajuavat, mitä yritysjohtajien ja heidän konsulttiensa päässä liikkuu, "tikittää" samassa tahdissa kuin yritysjohtajilla, myhäilee Erhardt.

– Ennen vain työnantajien edustajat omine konsultteineen kykenivät ja saivat vapaasti määritellä sen, mikä on "taloudellinen pakko", muistelee Erhardt.

– Nyt me kykenemme perustelemaan yritysjohdonkin kielellä, että se voisi reagoida kriisiin muutenkin kuin irtisanomisilla, hän toteaa.