– Yksittäinen työntekijä saattaa tulla työtuomioistuimen
istuntoon kuultavaksi tai todistajaksi asiassaan, työtuomioistuinneuvos Jorma
Saloheimo sanoo.
Yksittäiselle työntekijälle kokemus voi olla jännittävä, sillä arvokkaassa
rakennuksessa tummien seinien ympäröimänä suuressa pöydässä istu liuta tuomareita
niin palkansaaja- kuin työnantajapuoleltakin.
Työehtosopimusriidat työllistävät työtuomioistuinta enemmän kuin
virkaehtosopimusriidat. Yksityissektorilla on suuri määrä sopimusaloja, ja niille
tehtyjä liittotason ja paikallisia sopimuksia.
Työehtosopimuksista neuvoteltaessa sopimuksiin tuppaa jäämään joskus
tarkoituksellakin tulkinnanvaraisia kohtia, joiden oikeaa sisältöä haetaan sitten
työtuomioistuimessa.
Saloheimo myöntää, että vuosien saatossa ei tässä suhteessa ole tapahtunut
muutosta.
– Toisinaan pian musteen kuivuttua työehtosopimuksessa herää jo erimielisyys
tulkinnasta, ja asia tuodaan työtuomioistuimen puntaroivaksi.
Erityistuomioistuimen päätöksestä ei voi valittaa. Työmarkkinajärjestöt
kuitenkin kokeilevat usein kepillä jäätä, ja vievät työtuomioistuimen käsittelyyn
riidan, jonka kaltaisesta on jo annettu päätös.
Hyvityssakko liitoille
Työrauhakanteet työllistävät työtuomioistuinta eniten. Viime vuonna yli puolet
kanteista koski työrauhaa. Tyypillinen tapaus on lyhytkestoinen ulosmarssi, kun firma on
päättänyt aloittaa YT-neuvottelut ja odotettavissa on lomautuksia tai irtisanomisia.
Työnantajat ja työnantajaliitot ovat kärkkäinä viemässä työrauhan rikkomisen
työtuomioistuimeen, ehkä ei niinkään suurien hyvityssakkojen toivossa, vaan sopimusten
valvomisen vuoksi.
Työehtosopimuksen valvomisen rikkomisesta koituu hyvityssakkoja korkeimmillaan
25 900 euroa, mutta maksimimäärää käytetään harvoin.
– Hyvityssakon määrä riippuu toimenpiteen laajuudesta. Jos pieneen paikalliseen
työnseisaukseen on osallistunut muutamaksi tunniksi vain pieni joukko työntekijöitä,
sakko voi olla tuhannen tai parin tuhannen euron tuntumassa. Maksukykyäkin arvioidaan eli
ammattiosaston koko otetaan huomioon, Saloheimo toteaa.
Valtakunnallisen liiton järjestämästä pidempiaikaisesta työnseisauksesta saattaa
mätkähtää isompi sakko. Jos samasta asiasta rettelöidään toiseen kertaan,
hyvityssakon määrä nousee.
Hyvityssakko laittomasta työrauhan rikkomisesta maksetaan vastapuolen liitolle, ei
siis lakosta kärsivälle yritykselle. Tämä perustuu siihen, että kyseessä on
sopimusrikkomus. Työehtosopimusten ja työrauhan valvonta kuuluvat lain mukaan
työehtosopimuksen tehneille liitoille.
Tosin Saloheimo toteaa, ettei työtuomioistuimella ole tietoa, mihin hyvityssakot loput
päätyvät.
Riidan hävinnyt osapuoli maksaa myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Työnantajapuolelta on usein väläytetty, että hyvityssakko laittomassa lakossa
pitäisi vastata yritykselle aiheutuvia rahallisia menetyksiä ja hyvitys pitäisi maksaa
yritykselle. Saloheimo ei ota kantaa vaateeseen.
– Ei kai periaatteessa ole mitään estettä sille, että työnantajaliitto
kanavoisi rahat edelleen yritykselle, Saloheimo pohtii.
Tosin laittomasta lakosta tai työsulusta aiheutuneet menetykset ovat niin suuria,
ettei minkään ammattiosaston tai liiton varat riittäisi korvausten maksamiseen.
Epäselviksi todetuissa tulkintariidoissa kulut pannaan niin sanotusti kuittiin eli
kumpikin osapuoli maksavat omat oikeudenkäyntikulunsa.
Saatavat työntekijälle
Palkansaajallekin voi ropista rahaa työtuomioistuimen päätöksestä. Jos kyseessä
on esimerkiksi työehtosopimuksen mukainen palkkasaatava tai irtisanomiskorvaus, ja
työtuomioistuin katsoo sen oikeutetuksi, maksu koituu suoraan kaltoin kohdellulle
työntekijälle.
Pääsääntöisesti työtuomioistuimessa kanteen nostavat joko ammatti- tai
työnantajaliitot, mutta yksittäinen työntekijäkin voi sen tehdä.
– Kyseessä on tilanne, jossa liitto ei ole halukas syystä tai toisesta nostamaan
kannetta. Tämä on kuitenkin varsin harvinaista. Yleensä työtuomioistuimeen tulevat
tapaukset koskevat työrauharikkomuksia, lomauttamista, irtisanomista tai palkkasaatavaa,
Saloheimo huomauttaa.
Toimiva järjestelmä
Työnantajien mielestä työ- ja palkkaehdoista pitäisi sopia entistä enemmän
työpaikoilla. Ammattiliitot puolestaan ovat vaatineet, että työrauhan myyntipisteenkin
pitää siirtyä työpaikoille, jos siellä tehdään merkittäviä palkkasopimuksia.
Saloheimon mukaan ei olisi mitään uutta, että työrauhavelvoite siirtyisi
paikalliselle tasolle.
– Onhan jo nykyisinkin olemassa yrityskohtaisia sopimuksia, joiden
valvontavelvollisuus on paikallisella tasolla. Kyseessä on työehtosopimus, ja sitä
koskevat riidat ja työrauhajutut käsitellään työtuomioistuimessa. Osapuolina ovat
yritykset ja paikalliset työntekijäjärjestöt.
Yleensä kuitenkin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla annetaan mahdollisuuksia
poiketa työehtosopimuksesta joiltain osin ja työrauhan valvominen jää liitoille.
Rikkomukset ja tulkintaerimielisyydet käsitellään liittojen välillä.
Saloheimon mukaan nykyinen työtuomioistuinjärjestelmä on koettu toimivaksi.
– Ellei olisi erityistuomioistuinta ja kaikki jutut menisivät
käräjäoikeuksiin, prosessit voisivat kestää kauan ja lopputulokset olla vaikeasti
ennakoitavia. Työtuomioistuimessa asian käsittelyyn menee keskimäärin neljä ja puoli
kuukautta, mutta kiireellinen työrauha-asia saadaan tarvittaessa ratkaistua muutamassa
päivässä.
Leena Seretin
piirros Kristian Nivala
Sairausajan palkka maksuun
Työntekijän hammassairaus edellytti
leikkaushoitoa, mutta leikkaus voitiin tehdä vasta sen jälkeen, kun sairauden aiheuttama
tulehdus oli hoidettu antibioottikuurilla. Leikkauksesta aiheutui työkyvyttömyys.
Kantajana jutussa oli Metallityöväenliitto ja vastaajana Autoalan Keskusliitto, jonka
jäsen työnantaja Wihuri Oy on.
Metalliliitto vaati työehtosopimuksen määräyksiin nojaten, että työnantaja on
velvollinen maksamaan työntekijälle sairausajan palkkaa leikkaushoidon aiheuttaman
työkyvyttömyyden ajalta.
Metalliliiton mielestä työnantajayritys oli tahallaan rikkonut työehtosopimusta, ja
työnantajaliitto hyväksynyt menettelyn.
Yrityksen ja työnantajaliiton mielestä työkyvyttömyyden syy ei ollut hammassairaus,
vaan työkyvyttömyyden aiheutti lääkärin toimenpide. Työnantajan vastuulle ei voi
voida asettaa korvauksen maksamista sellaisesta työkyvyttömyydestä, jonka aiheuttaa
lääkärin hoitotoimenpide, vastaaja vetosi.
Työtuomioistuin päätyi yksimielisesti ratkaisuun, jonka mukaan työkyvyttömyys
johtui sairaudesta. Työnantaja Wihuri Oy velvoitettiin maksamaan työntekijälle
työehtosopimuksen mukaisen palkan sairausajalta. Wihuri tuomittiin maksamaan
Metallityöväenliitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta 2 800 euroa.
Autoalan Keskusliitto tuomittiin maksamaan työehtosopimuksen valvontavelvollisuuden
laiminlyömisestä Metalliliitolle 3 000 euroa.
Lisäksi Wihuri ja työnantajaliitto velvoitettiin maksamaan yhteisvastuullisesti
Metalliliitolle oikeudenkäyntikulut 5 943,10 euroa.
