Talouspäällikkö
Ville Saarinen
hyppäsi pöntössä
kuin hippaheikki
kokouksen käsitellessä tuntitolkulla
jäsenmaksua ja lakkoavustusta.

Vaikka ulkopuolisen työvoiman käyttö tuli normitetuksi liiton keväällä 2000 lakon jälkeen solmimassa työehtosopimuksessa, vuosien kiista on edelleen kova kysymys paperin työpaikoilla.

– Minusta tehtaan tuntevasta vakinaisesta siivoojasta tai remonttimiehestä on suuri hyöty niin muille työntekijöille kuin työnantajallekin. Meille palkollisille tämä on myös työturvallisuuskysymys, sanoo Lindholm.

Ulkopuolinen työvoima vilahteli tiuhaan kokouksen puheenvuoroissa mutta varsinaista uutta siitä ei päätetty.

Vuosikymmenen puoleen väliin ylettyvissä painopisteissään liitto lupaa vahtia erityisesti tehdaskohtaisia alihankintasopimuksia. Niitä on saanut solmia viime keväästä lähtien, mutta työnantajien hinku näyttää nyt tässä asiassa lopahtaneen.

Työajoista tuhti paketti

Jatkuvan kolmivuorotyön työajat ovat Lindholmille sikäli konkreettinen kysymys, että hän tekee tätä työaikamuotoa. Kuusi vuotta mies on ajanut Espoosta Lohjan Kirkniemeen M-realin (ent. Metsä-Serla) paperitehtaalle, jossa hän päällystää aikakauslehtipaperia ykköskoneella.

– Minulle kolmivuorotyö on ainakin toistaiseksi sopinut hyvin, eikä unirytmikään ole seonnut. Monen iäkkäämmän tiedän kuitenkin kärsivän. Kolmivuoron työaikoihin jäi viime kierrokselta korjattavaa esimerkiksi helalauantain vapaan osalta.

– Kokouskantojen perusteella alan työ- ja käyntiajoista on kasaantumassa tuhtikin paketti seuraavalle kierrokselle, sanoo jo toista kertaa 700 jäsenen Kirkniemen osastoa liittokokouksessa edustanut Lindholm.

Toimintaa rajojen yli

Kun 95 pros. paperituotteista menee vientiin ja alan yritysjärjestelyissä ei päätä näy, kokous arvioi, että liiton edunvalvontakuviot tulevat muuttumaan kansainvälisemmiksi.

Liiton johtoon kolmannelle nelivuotiskaudelle valittu Jarmo Lähteenmäki, 44, ehdotti kokouksessa, että pohjoismaiset paperiliitot tiivistävät yhteistyötään ja perustavat itsenäisen paperikomitean. Tarpeellisena hän piti myös alan Eurooppa-tasoisen ay-yhteistyön kohentamista.

Lindholm sanoo, että hänelle kansainvälisyys käy oikein hyvin ja voisi laajeta johtajien tasolta myös työntekijöiden keskuuteen.

– Lähtisin vaikkapa Englantiin vaihtotyöntekijäksi kohentamaan joka päivä tärkeämmäksi käyvää kielitaitoa ja opettelemaan alan työtapoja vähän laajemminkin, hän sanoo.

Siitä huolimatta, että suomalaisten työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet kansainvälisissä paperijäteissä voivat heikentyä, Lindholm ei näe muutosta tosi uhkana omalle työlleen.

– Paperinteon tekninen kärki on suomalaisten käsissä ja maailman parhaat koneet tehdään täällä. Metsää on, eikä painetun sanan asemaa näy mikään uhkaavan. Uskomme tehtaalla vankasti, että meidän hommamme jatkuu.

Muodolla ei väliä

Työaikojen ohella Paperin seuraavan sopimuskierroksen kärkitavoitteiksi näyttävät nousevan tulos- ja voittopalkkioiden perusteet, ts-valtuutettujen aseman kohennus ja ansioiden reaalinen kasvu.

Jälleen käyntiin polkaistuun keskusteluun sopimuksen laajuudesta ja muodosta liitto suhtautuu pidättyvästi. Muoto ratkeaa aina sisällöllisin perustein jäsenistön eduista käsin, liitto julistaa.

Lindholm, Kirkniemen ykköskoneen luottamusmies, viittaa hänkin lähes kintaalla muotopuheille.

Hänestä työntekijöille on tärkeintä saada neuvottelupöytään yhteistyökykyinen palkollisten jengi ja asioita eteenpäin. Hän uskoo myös, että kun kinkkiset alihankinta- ja lomautuskysymykset tuli sovittua syrjemmälle, seuraavaa sopimusta voidaan hiertää lauhtuneemmissa tunnelmissa.

Ydinvoima jäi auki

Ajanakohtaiseen viidenteen ydinvoimalaan Paperiliitto otti kannan, jonka mukaan eri energialähteiden, kuten vesivoiman, maakaasun ja ydinvoiman tarjoamia mahdollisuuksia on harkittava ja hyödynnettävä kiihkoilutta. Liiton mielestä metsien hakkuujätteetkin on energiantuotannossa tärkeitä.

Liiton jopa yllättävänkin pidättyvä kanta ydinvoimaan juontui paitsi jäsenten ristikkäisistä tunnoista, myös ydinvoimalla tuotetun paperin kauppapoliittisista ongelmista.

Kokous sai tiedokseen liittotoimikunnan huhtikuussa hyväksymän ympäristöselvityksen, jossa alan tuotannon ja tuotteiden imagokysymyksiin suhtaudutaan vakavasti.

Selvitys näkee ydinvoiman ongelman varsinkin käytetyssä polttoaineessa, jota ei pystytä millään keinolla käsittelemään ihmiselle ja luonnolle vaarattomaksi.

Liittonsa johdon tavoin Lindholm ilmoittautuu kuitenkin ydinvoimamieheksi.

– Luotan siihen, että ydinlaitos kyetään Suomessa rakentamaan turvallisesti ja että edullinen energia tuo teollisuuteen uusia työpaikkoja, sanoo Harri Lindholm.

Jäsenmaksu putoaa

Paperiliiton 72 ammattiosaston 199 edustajaa istuivat liittokokoustaan kolme päivää Helsingissä. Erityisen suuren työn edustajat joutuivat tekemään purkaessaan tavoitteiksi yli 400 aloitteen nipun.

Jos kokous selvisikin kovista työehto- ja yhteiskuntakysymyksistä sulassa sovussa, sitä enemmän mieliä kuohuttivat jäsenmaksu ja lakkoavustusten pelisäännöt. Molemmista esityksen kokoukselle oli tehnyt melkein joka osasto.

Pariin kertaan toistuneen puheryöpyn ja kahden valiokuntakäsittelyn jälkeen kokous päätti pudottaa liiton jäsenmaksun 1,15 prosentista 1,0:aan, mikä oli alun perin myös liiton hallituksen kanta. Sen sijaan kokous ei hyväksynyt osastopalautusta entiseksi eli 20,87 prosentiksi, vaan korotti sen 23:een.

Loppujen lopuksi prosentit ratkesivat vasta äänestämällä luvuin 133—49. Hävinneiden pääosa olisi pitänyt jäsenmaksun ennallaan, mutta osastopalautuksesta esitettiin useitakin erilaisia lukuja.

Maksualen teki mahdolliseksi Paperiliiton vuosia hyvänä pysynyt talous.

Lakkoapu paranee

Sääntöjen lakkoapupykälästä kokous poisti kahdeksan päivän karenssin ja hankalan markkataulukon. Tulevaisuudessa liitto maksaa avustusta yli vuorokauden kestävästä työtaistelusta. Päiväavustus on suurin verovapaa summa, mutta siitä voi päättää erikseen myös liittotoimikunta.

Lähinnä edunvalvonta- ja järjestörakenteiden muutoksia ennakoiden liitto kirjoitti uusiksi myös toimintaperiaatteitaan. Säännöistä putosi pois mm. maininta liiton SAK-jäsenyydestä ja kohta korvattiin sanoilla "voi kuulua jäsenenä ammatilliseen keskusjärjestöön".

Henkilövalinnoista kokous selvisi kivuitta ja esim. johto valittiin viisi tuntia aikaisemmin kuin mitä kokousaikatauluun oli merkitty. Lähteenmäen johtamaan, puoliksi uusiutuneeseen liittotoimikuntaan tuli 13 jäsentä, joista yhdeksän edustaa demareita. 27-jäsenistä valtuustoa vetää edelleen pietarsaarelainen pääluottamusmies Seppo Tyni.

Eero Kosonen
Kuva: Synnöve Rabb