Juustotehdas sijaitsee Vaaralassa, kivenheiton päässä Porvoon moottoritieltä. Laitoksessa valmistetaan sulatejuustoja sekä varastoidaan ja pakataan juustoja. Tehtaalta lähtee juustoja myös vientiin.

Sulatejuustopakkaamossa prosessinhoitaja Eija Itkonen suoristaa rullasta tulevaa muovikelmua. Kelmu taitetaan koneellisesti sulatejuuston ympärille, juustolla täytetty muovikaistale ajetaan kaksi kertaa kuusiasteisen veden läpi, jotta se jäähtyy. Juusto muotoillaan, juustonauha leikataan yksittäispakatuiksi viipaleiksi.

Raili Juutilainen, myös prosessinhoitaja, tarkistaa, että pinot ovat samankorkuisia. Pinot käyvät vaa’alla, joka paljastaa poikkeavan painon. Seuraava kontrolli tuo mieleen lentokentän: metallinpaljastin tarkistaa jokaisen, nyt värikkääseen päällysmuoviin pakatun pinon.

Eija Itkonen on ollut Vaaralassa töissä 25 vuotta, Raili Juutilainen 23. Heidän töissäkään sovelletaan tehtäväkiertoa yksipuolisen rasituksen estämiseksi. Mutta aina ei sekään auta, Railille tuli niska-hartiavaivoja ja hän on nyt osa-aikaeläkkeellä.

– Tyky-ohjemaamme kuuluu pitkiä kävelyjä, kävelytestejä ja kuntokortti—palkinnoksi voi saada esimerkiksi lenkkarit, kertoo pääluottamusmies.

Hygienia tiukkenee jo

Hygienia on a ja o pakkausosastolla kuten muuallakin tehtaalla. Työntekijän on pestävä kätensä joka kerta, kun hän lähtee osastolta tai palaa sinne.

– Hygieniavaatimuksia on tiukennettu koko ajan. Hiukset eivät saa olla näkyvissä, korut on kielletty, eikä kynä saa roikkua taskun päällä, Eija Itkonen kertoo.

Sami Koskinen raottaa suunsa edessä olevaa suojusta: sen takana on piilossa komea parta. Kasvosuojaimia käytetään myös estämään lisäainepölyn joutumista hengityselimiin. Viikoittain tehdään pistokokeita käsissä ja hanskoissa mahdollisesti olevien bakteerikasvustojen varalta. Pohjoismaiden ulkopuolelle matkustaville tehdään kotiin palatessa salmonellatesti. Avohaavojen kanssa työpaikalle ei ole tulemista. Koko pakkauskoneisto pestään iltavuoron päätyttyä. Siivous on ulkoistettu.

Arto Kärkkäinen työskentelee iltapäivisin laboratoriossa, joka valvoo hygieniaa mm. ottamalla näytteitä ilmasta ja lattiakaivoista. Listeria on pelätty bakteeri, mutta kokeissa on kysymys muustakin. Yhdestä juustoerästä otetaan 200 näytettä.

– Puhtauskontrolli tehdään päivittäin. Minusta tuntuu, että Suomessa ollaan korkealla hygieniatasolla. Kotimaista ruokaa voi syödä sen enempää miettimättä, hän toteaa.

Hygieniapassi tervetullut

Tehtaan koulutukseen kuuluu hygieniaoppi. Muut työntekijät saavat kunnon tietoannoksen töihin tullessaan ja sen jälkeen hygieniatietoutta täydennetään tarpeen mukaan.

– Vuonna 2004 käyttöön otettavaksi suunniteltu hygieniapassi on hyvä. Mutta hygieniatietousvaatimusten on koskettava kaikkia riippumatta siitä, työskentelevätkö he alalla kuukauden vai useita vuosia. Kaikilla täytyy olla osaamista, jottei kukaan tee tyhjäksi muiden työtä, sanoo Kärkkäinen.

Työnantajan on vastattava koulutuksesta. Valiolla on suunnitteilla yhteinen hygieniakoulutus, joka on Vantaan tehtaalla alustavasti ajoitettu syyskuulle.

– Tarkoitus on kouluttaa kaikki, myös kaikki ne, jotka eivät ole vakinaisessa työsuhteessa. Minulla ei vielä ole yksityiskohtaisia tietoja siitä, mitä kaikkea koulutukseen tulee kuulumaan. Myös siivous- ja huoltofirmat kouluttavat henkilöstönsä.

Puutteellinen hygieniavalvonta voi aiheuttaa riskejä myös henkilöstölle.

Sen paremmin Kärkkäinen kuin Meijeriväen liiton ts-valtuutettu Jari Havukainenkaan eivät ole kuulleet, että kukaan olisi joutunut vaaraan Vantaan tehtaalla. Tapaturmia sen sijaan sattuu joskus, erityisesti paloittelussa.

Tarkoitus on, että kaikki helposti pilaantuvia elintarvikkeita työssään käsittelevät suorittavat tutkinnon. Poikkeuksen muodostavat kassatyöntekijät, tarjoilijat ja henkilöt, jotka käsittelevät vain pakattuja elintarvikkeita.

Elintarvikevirasto laatii paraikaa kysymyslomaketta, jota on osin jo testattu oppilaitoksissa. Kaikkiaan sarjaan tulee tuhatkunta kysymystä, joihin vastataan kyllä tai ei.

Valtaosan elintarvikealan yrityksistä oletetaan kouluttavan henkilöstönsä itse, mutta myös itseopiskelu on mahdollista. Opetushallituksen laatima aineisto julkaistaan internetissä.

EU:n direktiivi ja turvallisia elintarvikkeita käsittelevä uunituore valkoinen kirja voidaan nähdä jonkinlaisena vastavetona kaikelle tälle. Myös varsinaisia hygieniamääräyksiä on tiukennettu ja nyt Suomeen suunnitellaan ns. hygieniapassia.

Elintarviketyöläisten liiton sosiaalisihteeri Henri Lindholm toteaa, että liitto tukee elintarviketurvallisuuden periaatetta. SEL on myös kertonut tämän kantansa lausunnossaan eduskunnalle.

– Kun Euroopassa riehuu kaikenlaisia tauteja, on erittäin tärkeää suojella sekä kuluttajia, tuottajia että työntekijöitä. Myös entistä pidemmät kuljetukset ovat riskitekijä. Vaatimukset tiukentuvat myös siksi, että elintarvikeala, joka meillä oli aiemmin kotimarkkinateollisuutta, suuntautuu nyt kovasti vientiin, hän korostaa.

Tulevaisuudessa elintarviketyöläisten hygieniatiedot testataan. Vuonna 2004 otetaan käyttöön hygieniapassi, mutta vielä ei ole selvää, miten kaikki käytännössä järjestetään.

– Nykyään ruoan parissa työskentelevien hygieniatietoutta koskevia yleisiä vaatimuksia ei ole olemassa, vaan jokaisella työpaikalla on omansa. Vaatimusten on koskettava kaikkia, jotka työskentelevät alalla vähintään kolme kuukautta. Näin minimoidaan pätkätyöstä aiheutuvat riskit. Tutkinto on vaadittava myös vuokratyövoimalta. Työnantajan on vastattava kustannuksista, ja SEL edellyttää, että työnantaja huolehtii sekä maksuista että korvaa menetetyn työajan, Lindholm toteaa.

SEL järjesti kesäkuun alussa hygieniatietoutta käsitteleviä kursseja Turussa ja Kuopiossa. Nämä kurssit ovat yksi osa EU-maiden kuluttajajärjestöjen järjestämää ja EU:n rahoittamaa kampanjaa turvallisen ruoan puolesta ja ne korvaavat osan tuloaan tekevän hygieniapassin edellyttämästä koulutuksesta.