vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Porttilaiset tähyävät tulevaisuuteen

pi-nu.gif (132 bytes) Työelämän kehittämistä EU:n tuella

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  – Uuden tehtaan myötä tuotantoa on pystytty tehostamaan tuntuvasti. Työpaikkojen määrä ei ole juuri lisääntynyt, mutta työskentelyolosuhteet sosiaalitiloista tuotantoon ovat kehittyneet huimasti. Pääluottamusmies Teuvo Vehmas kertoo eteläsavolaisen Järvi-Suomen Portin selviytymistarinaa.

Vielä toistaiseksi osuuskuntamuotoisena toimiva Järvi-Suomen Portti kuuluu Mikkelissä merkittävimpiin työllistäjiin painotalo Helprintin rinnalla. Palkkalistoilla on kaikkiaan 400 ihmistä, joista Tikkalan lihajalosteita valmistavassa tuotantolaitoksessa työskentelee 240 työntekijää kahdessa vuorossa. Uusi ruokatehdas on pyörinyt nyt reilun vuoden.

Makkara saa muotonsa ruiskusalissa Järvi-Suomen Portissa. Foto: AULI KEKKONENTyöpaikkojen säilyminen Mikkelissä oli vaakalaudalla. Vuosikymmeniä vanha tuotantolaitos ei olisi pystynyt kilpailemaan nykypäivän tasolla ja lihanjalostus olisi loppunut Itä-Suomessa miltei kokonaan.

– Kilpailu liha-alalla on veristä, ja isot ruokatalot painavat hintoja niin alas kuin suinkin on mahdollista.

– Talon johto katsoi kuitenkin aiheelliseksi vastata haasteeseen investoimalla uuteen tehtaaseen ja säilyttää ammattitaitoisen henkilöstön työpaikat. Myös Mikkelin kaupunki tuli hankkeessa vastaan ja EU:lta saatiin investointitukea 10% verran. Nykyisin se tuskin olisi mahdollista, toteaa Teuvo Vehmas.

Työ on suunniteltu siten, että raaka-aineet etenevät suoraviivaisesti työpisteeltä toiselle. Liha tulee ruhoina tehtaan toiseen päähän lihanleikkaamoon ja lähtee maailmalle toisesta päästä valmiina tuotteina, makkaroina, erilaisina lihajalosteina ja valintalihana.

– Tehokkuus tuntuu siten, että työ on ergonomisesti sujuvampaa kuin ennen, mutta toisaalta kiire on lisääntynyt.

Lihanleikkaamossa työskentelee enimmäkseen aikamiehiä, kun taas makkarapuoli on naisten valtakuntaa. Pirkko Toivola kuuluu niihin napakoihin naisiin, jotka ovat työskennelleet tuotannossa jo 20 vuotta. Nykyisin hän valmistaa siivumakkaraa vakituisesti iltavuorossa. Ratkaisu sopii hänelle, sillä lapset ovat jo aikuisia.

– Työ on raskasta, sillä siinä joutuu liikuttelemaan makkaratankoja ja muottivaunuja. Hyvänä puolena työssä on liikkuvuus ja vaihtelevuus sekä työkaverit. Uuden tehtaan myötä työmatka tosin piteni, mutta työtilat ovat siistit ja valoisat. Hygienia on aina kuulunut osana työhön, mutta nyt paikat on helpompi pitää puhtaana.

Puhtaus on huippuunsa vietyä, ja kaikki työntekijät ovat suorittaneet hygieniapassin. Eritasoisilta hygienia-alueilta ei ole mitään asiaa toisille osastoille. Henkilöliikenne kulkee kokonaan toisessa kerroksessa, ja joka osastolla on omat taukohuoneensa.

– Eri osastojen työntekijät tapaavat toisiaan korkeintaan torilla, tuumii Vehmas. Tiedon välittäminen työyhteisössä on pääluottamusmiehen kannalta haastavampaa kuin vanhassa tuotantolaitoksessa.

Teuvo Vehmas arvelee kilpailun edelleen kiristyvän EU:n laajenemisen myötä ja pelkää kotimaisten työpaikkojen puolesta. Toisaalta hän näkee myös mahdollisuuksia vientiin ja luottaa kuluttajien haluun ostaa laadukkaista suomalaisia elintarvikkeita.

Auli Kekkonen

 

Työelämän kehittämistä EU:n tuellaalkuun

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Etelä-Savolle on tyypillistä vahva palvelusektori sekä pienten ja keskisuurten yritysten osuus työllistäjänä. Teollisuuden aloista ovat vahvimmin edustettuina metsäteollisuus ja metalliala.

– Ihmisten työllisyyden kannalta työmarkkinat ovat kaksijakoiset, sanoo SAK:n Etelä-Savon aluejohtaja Paula Kivivuori-Meri.

– On tiedossa, että osaavista nuorista työntekijöistä on tulossa pulaa. Toisaalta meillä on melkoinen joukko aikuisia työttömiä, joiden osaaminen ei vastaa nykyisen työelämän tarpeita.

– EU-panostusta onkin pyritty kohdistamaan osaamisen lisäämiseen työpaikkojen säilyttämiseksi ja osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi. Tämä ei suoranaisesti lisää työpaikkojen määrää, mutta vaikuttaa työn laatuun ja turvaa työn pysyvyyttä.

– Työelämän toimijoiden yhteistyö on lisääntynyt erilaisten EU-hankkeiden kautta. Täällä Etelä-Savossa SAK mielletään alueellisena asiantuntijana ja yhteistyökumppanina työelämää ja osaamisen kehittämistä lisäävässä toiminnassa.

Esimerkiksi toisen asteen ammatillista koulutusta ja aikuisten koulutusta kehitetään enemmän työelämän tarpeita vastaavaksi.

– Työllistymisen palvelukeskushankkeilla pureudutaan työttömyyteen siten, että työttömälle etsitään yksilöllisiä väyliä takaisin kohti työelämää.

– Työyhteisöjen sisällä puolestaan toimii EU-hankkeena Työorganisaatiopalvelut TOP 10+ -kehittämishanke. Sen avulla pystytään päivittämään työyhteisön ammattitaitoa ja työn sisältöjä.

– Kaikkiaan EU:n avulla on saatu aikaan monenlaista liikehdintää ja päästy positiiviselle kehälle työelämän kehittämisessä Etelä-Savossa.

Auli Kekkonen

Palkkatyöläinen 2.6.2004 nro 5/04

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)