 Ay-liikkeen nuorisotoiminta jää helposti harrastetoiminnaksi,
        jotain kivaa nuorille, vaikka nimenomaan edunvalvonnassa pitäisi näkyä ja kuulua
        voimakkaammin nuorten jäsenten asiat.
Ay-liikkeen nuorisotoiminta jää helposti harrastetoiminnaksi,
        jotain kivaa nuorille, vaikka nimenomaan edunvalvonnassa pitäisi näkyä ja kuulua
        voimakkaammin nuorten jäsenten asiat.
        Hyvä esimerkki on vuokratyö, jonka edessä koko ay-liike on polvillaan. Pätkä- ja
        vuokratyöt ovat vielä usein nuorten työsuhteita ja ehkä siksi niistä ei pidetä
        sellaista meteliä, mihin olisi aihetta. Vaikka tiedän, että niin Metalliliitto kuin
        SAK:kin ovat tehneet paljon pätkätyösuhteiden ja vuokratyön hillitsemiseksi, niin
        silti työsarkaa on ja ääntäkin saisi pitää.
        Jos liitot tai SAK eivät näytä jäsentensä näköisiltä, niin vikaa on toki
        meissä nuorissakin. Meidän pitäisi tietoisesti äänestää nuoria eri paikoille. Jos
        emme äänestä niin vanhat jarrut täyttävät automaattisesti paikat eikä nuorten
        ääni kuulu jatkossakaan.
        Vaikka en lämpene kiintiöille, niin niistä kuitenkin saattaisi olla hyötyä
        välivaiheessa. Toki Metalliliitollakin on nuorisotoimikunta, mutta sen päätökset
        jäävät helposti pimentoon. Tapahtumia järjestetään, mutta etenevätkö nuorten
        vaatimukset ja kannanotot ay-liikkeen vaatimuksiksi? Ay-liikkeen suurimmat päätökset
        tehdään vielä ihan muissa kuin nuorten ryhmissä.
        Liittojen pitäisi olla jäsentensä näköisiä. Kuitenkin välillä tuntuu, että
        aktiiveilla pitäisi olla liiton poliittisten voimasuhteiden mukaisia mielipiteitä,
        vaikka liitollahan pitäisi olla jäsentensä mielipiteitä.
        Olen pääluottamusmies ja edunvalvoja, neuvottelen meidän työntekijöiden puolesta
        enkä viritä mielipiteitäni poliittisten ryhmien mukaisiksi. Meidän alueellisen
        nuoriso-osaston kirjoittamattomana sääntönä on, ettei politikointia harrasteta vaan
        tehdään yhdessä töitä.
        Minua välillä oikein sapettaa edunvalvojana, kun asioita mutkistetaan
        politikoinnilla. Voisiko neuvotteluissa antaa työnantajalle parempaa asetta kuin
        erimieliset ja riitelevät taustajoukot? Ay-liikkeen paikat on jaettu poliittisesti,
        siinä menee usein sopivampi pätevämmän edelle. Minusta ay-liikkeellä ei ole
        tulevaisuudessa varaa politikointiin, joka aina ilmenee jonkinlaisena henkilö- tai
        valtapelinä. Ay-liikkeen on keskityttävä työmarkkinapolitiikkaan ja
        edunvalvontaan."