Viimeksi liiton jäsenet pääsivät uurnille 1989, kun Maaseututyöväen liitto ja Puutyöväen liitto äänestivät vielä erillään. Liittojen yhdistyttyä 1993 kahden sitä seuranneen liittokokouksen edustajat valittiin sopuvaalilla. Noissa kokouksissa demarien ja vasemmistoliiton voimasuhteiksi oli sovittu 3:2.

Vaaleissa kamppailee yhteensä 642 ehdokasta, heistä 350 demarien yhteistyövaaliliiton ja 292 vasemmistoliiton ja sitoutumattomien väreissä. Yhteistyöliitolla, jossa aikaisempaa käytäntöä noudattaen on mukana myös kymmenkunta keskustalaista, on täydet listat kaikissa 15 vaalipiireissä, vasemmistolla niitä on seitsemässä.

Suurimman, 20 edustajan joukon kokoukseen saavat hämäläiset. Oulun porukka jää kahta paikkaa pienemmäksi ja Etelä-Savolle tulee jäsenmäärän mukaan 16 paikkaa. 300 jäsenellä saa yhden paikan kokoukseen.

Paitsi, että vaalit ovat ensimmäiset 12 vuoteen, yllätyksiä niissä saattaa tuottaa myös kokonaan postin kautta toimitettava äänestys. Kolmas kysymysmerkki puheenjohtaja Kalevi Vanhalan mukaan ovat uudet 22 000 äänestäjää, mikä tarkoittaa 40 pros. liiton koko jäsenjoukosta. Vanhalan toiveissa on kuutosella alkava äänestysprosentti.

Aloitteita kokoukselle on tehty 57, joista 22 koskee tes-asioita. Säännöt ja luottamusmieskysymykset ovat poikineet 18 aloitetta.

Kokous hyväksyy ohjelmat elinkeinopolitiikasta, sopimustyöstä, järjestöpolitiikasta ja viestinnästä.

Asiakirjoja on laadittu Vanhalan mukaan työllisyyslähtöisesti, koska liiton 13 alaa edustavassa jäsenjoukossa työttömyys huitelee edelleen 14 prosentissa.