Suojaimet valmistaneen jyväskyläläisen Silentan toimitusjohtaja Arimo Ristola naureskelee, että Kremliin piti mennä oikein Putinin kanslian kautta.

Vaikka kumarrus Moskovaan päin oli pelkäksi pr-eleeksi tarkoitettu, eikä Ristola haluaisi siitä edes mainittavan, tempauksessa voi nähdä olleen toiveita ainakin toinen puoli.

Venäjä polttelee nyt monen bisnesmiehen mieliä. Siellä olisi uusia ja tarpeellisia markkinoita kuulosuojainkauppiaallekin.

– Tällä alalla pitää pystyä touhuamaan globaalisti, ja kasvu haettava maailmalta. Jos olisimme jättäytyneet kotimarkkinoiden varaan, meitä ei enää olisi olemassakaan, sanoo Ristola.

Silenta kehittää ja valmistaa kuulosuojaimia ainoana firmana Suomessa.

Se sai työnsä laadusta ISO 9001-sertifikaatin maan ensimmäisten yritysten joukossa ja liimaa uskollisesti kotimaisuutta korostavaa sinivalkoista avainta tuotteisiinsa, mutta täkäläisistä kuulosuojainmarkkinoista sille on lohjennut vain noin viiden prosentin siivu.

– Niin edistyksellinen työsuojelumaa kuin Suomi maailman mittakaavassa onkin, meillä alan tarvikekaupassa jylläävät erilaiset kokeilut ja halpamyynti. Silenta saa viennistä paremman hinnan kuin kotimaan myynnistä. Esimerkiksi asiointi suurimpien meikäläisten rautakauppaketjujen kanssa on osoittautunut kovin nihkeäksi, Ristola valittaa.

Silenta valmistaa noin 300 000-400 000 kuulosuojainta vuodessa ja vie niitä noin 60 maahan. Sen markkinaosuus on maailmalla viitisen prosenttia. Tuoreimpana valmistukseen on otettu myös monikäyttöinen kasvonsuojain.

Päämarkkina-alueita ovat EU ja Yhdysvallat ja pelikenttä laajennee lähivuosina myös Venäjälle, Etelä-Amerikkaan ja ehkä Kiinaankin.

– Suojaimia kokoavaa tehdasta Brasiliaan ja Venäjälle on mietitty vakavasti. Kapasiteettia meillä riittäisi jo nyt noin miljoonaan suojaimeen vuodessa, Ristola paljastaa.

Pienellä porukalla paljon aikaan

Silentan kuulosuojainmerkki on ollut markkinoilla nelisenkymmentä vuotta. Alun perin suojaimia valmisti suksi- ja kävelysauvoistaan tunnettu Exel. Se myi 1982 suojainosan liiketoiminnastaan Kemiralle, joka valmisti jo ennestään hengityssuojaimia.

Laman kynnyksellä 1992 Kemira nosti kätensä pystyyn ja Silenta joutui Kehitysaluerahaston silloisen aluejohtaja Ristolan kuntoutukseen. 1993 Ristolasta tuli firman toimitusjohtaja ja pienosakas. 1995 hän osti perheineen koko liiketoiminnan.

Silentan kuurista tuli hevosmainen. Parissa vuodessa tuotekehittely ja valmistustekniikka pantiin uusiin puihin. Markkinoinnissa firma hakeutui yhteistyöhön maailman suurimpiin suojainvalmistajiin kuuluvan amerikkalaisen monikansallisen MSA:n kanssa. Kolmisen vuotta sitten 120 maahan tuotteitaan vievä MSA lopetti kokonaan omien kuulosuojaintensa teon ja otti valikoimiinsa Silentan luurit.

Jyväskylän tehdassalissa luuta on pyyhkinyt viuhkeella. Kemiran aikaisista noin sadasta palkollisesta jäljellä on enää 20, joista 14 tuotannossa. Enemmistö työntekijöistä on naisia.

Suojainten suunnittelu- ja kehitystyö on pidetty omissa käsissä, samoin huipputarkkuutta vaativa komponenttien valmistus. Sen sijaan suojainten kokoaminen on siirretty kymmenkunnalle alihankkijalle Jyväskylän liepeillä.

Komponentit, jotka suinkin voidaan, valmistetaan yötä myöten itsekseen jauhavilla automaattikoneilla.

Hevoskuurin seurauksena Silenta tuottaa nyt kuulosuojaimia kolme kertaa enemmän kuin Kemiran aikana. Tämän vuoden liikevaihdoksi on budjetoitu kolmisen miljoonaa euroa. Vaihto on kasvanut viime vuodet pitkälti päälle 10 prosentin.

Turvan rinnalle viihdytys

Vaikka Silentan suojaimien muotoilussa ja ergonomiassa on paljon peruja sekä Exeliltä että Kemiralta, yhtiö käyttää kymmenyksen liikevaihdostaan jatkuvaan tuotekehittelyyn. Taiteilussa käyttömukavuuden ja vaimennusarvojen välillä riittää pohdittavaa ja tutkittavaa. Kokonaan oma lukunsa on äänen käsittely, joka Ristolan mukaan on vaativaa tiedettä.

– Kuulosuojaimen käyttöikä on noin viisi vuotta, mutta malleja pitää vaihtaa tiuhempaan, parin vuoden välein. Tämä tietää jatkuvasti pyörivää testiruljanssia ja 30 000 euron rahareikää vuodessa, Ristola selvittää.

Viime aikoina firman kehittelyn kohteena ovat olleet varsinkin elektroniset, ladattavat kuulosuojaimet hifi-tason stereoradioineen, kännykkäkytkentöineen ja äänirajoittimineen. Näiden laitteiden kehittelyyn tulee käyttäjiltä jatkuvasti uusia tarpeita ja niihin pyritään vastaamaan paitsi omalla tutkimuksella myös vakiintuneella yhteistyöllä Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa.

Ristolan mukaan tulevaisuuden suojainsuunnittelussa työturvallisuuden rinnalle on nousemassa yhä enemmän myös työviihtyvyys. Moni työntekijä käyttää elektronisia kuulosuojaimia niiden monipuolisten toimintojen vuoksi jo nykyään pilkkiavannollakin ja on valmis niiden hankinnasta jopa osan itse maksamaan.

- Parissa vuodessa elektronisten suojainten myynti ohittaa rahassa meillä perinteiset passiiviset suojaimet. Elektronisten teko on myös ainakin 15 kertaa kannattavampaa kuin perinteisten, Ristola laskeskelee.

Eero Kosonen