– Myös EU on huomauttanut alhaisista palkoista ja korkeasta työttömyydestä, kertoo Irina Homko.

Latvian viime vuosien talouskasvu on ollut hyvää, 2001 jopa 7 pros. huippuluokkaa. Kuitenkin ongelmia riittää, yhtenä niistä eriarvoisuus.

Latviankielisiä asuu maassa noin 1 400 000. Lisäksi siellä on suuri venäjänkielinen vähemmistö, yli 700 000 henkilöä, joista osa vailla kansalaisuutta. Historiallisesti eriarvoisuutta ovat kasvattaneet ulkopuoliset valloittajat, jotka aika ajoin jakoivat maata.

Harmaa talous ongelmana

Latvian keskimääräinen työttömyysprosentti on lähes 8. Erot alueiden välillä ovat suuret. Pääkaupungin Riian työttömyys pyörii 3,5 pros. vaiheilla, mutta idässä rajaseudun työttömyysaste on peräti 28 prosenttia. Lakisääteinen minimipalkka on vähän yli 100 ja työssäkäyvien keskipalkka noin 300 euroa kuukaudessa.

– Totuus on kuitenkin näitä lukuja paljon kovempi, kertoo Irina Homko.

Hinnat ovat palkkatasoon verrattuina katossa, mikä osaltaan johtuu korkeista työvoimakustannuksista. Myös omistajat kahmivat reiluja voittoja. Työntekijät eivät niistä hyödy, valittaa Homko.

– Kaikki myös tietävät, että Latviassa on suuri harmaa talous. Työnantajat maksavat mielellään osan palkasta pimeästi. Työntekijät eivät hyödy palkan mukaan määräytyvistä sosiaalieduista. Ihmisten sosiaaliturva on heikentynyt tästä syystä, hän harmittelee.

Ay-liike on satsannut paljon uuteen sosiaaliturvalakiin. Avun määräksi on sovittu 42 euroa kuukaudessa, vaikka ay-liike olisi halunnut sen 60 euroksi. Sitä voi saada yhdeksänä kuukautena vuodessa.

Latvian ay-keskusjärjestöön kuuluu noin 200 000 henkilöjäsentä. Järjestäytymisaste on Baltian maiden korkein, 24 prosenttia.

Integraatiovastaava Iveta Ozola sanoo, että EU-jäsenyys on maalle välttämättömyys.

– Me emme voi jäädä ulkopuolelle, kun muut liittyvät EU:hun, hän määrittelee.

Kaikkiaan latvialaisista kannattaa tällä hetkellä EU:hun liittymistä 46 ja sitä vastustaa 32 pros.