Itämerestä on tulossa EU:n sisämeri. Sen hyvinvointi ja alueen vakaus ovat myös EU:n intresseissä.

Eittämättä tärkeintä EU:lle ovat Itämeren ja pohjoisten alueiden yhteydet Venäjälle ja myös Norjan ja arktisten alueiden energialähteille. Pohjoisen politiikkaansa varten EU on päättänyt Venäjä-strategiasta ja pohjoisen ulottuvuuden ohjelmasta. Talous- ja energiapolitiikan hoitamisen ohella niissä on asetettu tavoitteeksi yhteiskunnallinen vakaus ja raja-alueiden elintaso- ja normierojen vaikutusten lievittäminen.

Pohjolan ay-järjestöt ovat yhteistyön veteraaneja. Kautta historian ne ovat tehneet kahden- ja monenkeskistä yhteistyötä. Venäjän ja Neuvostoliiton ay-järjestöjen ja nykyisin myös Luoteis-Venäjän ay-järjestöjen kanssa on perinteisesti ylläpidetty suhteita.

Pohjoismaista edunvalvontaa koordinoimaan perustettiin 1972 Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY, johon kuuluvat kaikki Pohjolan keskeiset ay-keskusjärjestöt. Jäseniä sillä on noin kahdeksan miljoonaa. Kiertävää puheenjohtajuutta hoitaa tällä hetkellä SAK:n Lauri Ihalainen.

Baltian ay-järjestöillä on oma, tosin vähän löyhempi yhteistyöverkostonsa, Baltian ay-neuvosto.

Itämeren eteläpuolen kahdeksanmiljoonainen Saksan DGB verkottuu muihin alueen ay-järjestöihin uuden Itämeriverkoston kautta.

Euroopan ay-keskusjärjestön EAY:n sisällä toimii nelisenkymmentä valtioiden rajat ylittävää alueneuvostoa. Itämeren alueella näitä on useita. Suomi toimii tällä hetkellä pohjoisen alueen neuvostossa Norjan ja Ruotsin kanssa, jota Muurmanskin ay-liike seuraa tarkkailijana. Uusin alueneuvosto on suunnitteilla Suomen ja Viron yhteistyöelimeksi.

Kaikki ay-järjestöt ovat myös ay-liikkeen maailmanjärjestön VAKL:n jäseniä.

Verkosto tukee hakijamaita

Itämeriverkosto perustettiin 1999 Helsingissä. Siihen kuuluvat kaikki alueen keskeiset ay-järjestöt. Voimakeskuksina verkostossa vaikuttavat PAY ja Saksan DGB. Puolan kahdesta ay-järjestöstä siihen kuuluu Solidaarisuus, OPZZ:n jäsenyys kansainvälisissä järjestöissä on vielä vireillä.

Itämeriverkostossa lasketaan olevan noin 20 miljoonaa henkilöjäsentä.

Itämeren alueen strategisen merkityksen vuoksi verkoston hankkeisiin on EU:ssa suhtauduttu myönteisesti. Sen rahastoista on saatu resursseja useiden projektien toteuttamiseen.

Verkoston tuki on ollut tärkeä ennen kaikkea EU:n hakijamaiden ay-järjestöille. Tuen avulla hakijamaiden koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmät on parin viime vuoden aikana perusteellisesti kartoitettu. Myös sosiaalipartnereiden- ja kolmikantajärjestelmien vahvistaminen on ollut keskeistä verkoston työssä.