Ranskan kaikilla suurimmilla keskusjärjestöillä (CFDT, CGT, FO, CGC, CFTC, FGR-FP) on omat eläkeläisliittonsa, unioninsa. Suurimmilla keskusjärjestöillä, CFDT:llä ja CGT:llä on paljonkin yhteistoimintaa, FO mielletään edellisten mielessä joskus "hankalaksi". Silti kaikki kuusi eläkeläisliittoa onnistuivat väsäämään viime vuoden lopulla yhteisen julkilausuman, vaikka yhteisissä mielenosoituksissa rinta rinnan marssiminen tuottaakin joskus vaikeuksia.

Yhteisessä julkilausumassa hyökättiin Jean-Pierre Raffarinin johtamaa oikeistohallitusta vastaan, koska tämä ei ollut ottanut eläkeläisten valtuuskuntaa vastaan, mikä julkilausuman mukaan todistaa hallituksen ylenkatseellisesta asenteesta ja kaikkiin eläkeläisiin kohdistuvasta huomion puutteesta.

Yhteisinä vaatimuksina esitettiin vähimmäiseläkkeen nostamista vähimmäispalkan tasolle, samoin kuin eläkkeiden kohottamista inflaatioprosentilla (2,2 prosenttia). Hallitus päätti nostaa eläkkeitä vuoden alusta vain 1,7 prosenttia.

Vähimmäiseläke tavoitteena

– Eläkeläisten nykyinen toiminta keskittyy ennen kaikkea vähimmäiseläkkeeseen, kertoo CFDT:n eläkeläisten liiton (Union Conféderal des Retraités - CFDT) tiedottaja Claude Lacour CFDT:n Pariisin toimistotalossa.

Ranskan 61-miljoonaisesta kansasta 12 miljoonaa eli noin 29 prosenttia on eläkkeellä. Eläkeikä on 60 vuotta. Köyhyysrajan alapuolella elävistä 10 prosenttia on eläkeläisiä. 60 prosenttia eläkeläisistä joutuu elämään alle 900 eurolla/kk. Vähimmäiskuukausipalkka on 1227,57 euroa. Vuoteen 1993 saakka eläkkeet kohosivat palkkaindeksin mukaisesti, mutta sitten järjestelmää heikennettiin. Tänä keväänä hallitus aikoo käydä käsiksi vuosikausia odottaneeseen "eläkepommiin", jolta eläkeläiset odottavat pelkkää pahaa. Uuden eläkelain vastustamiseksi on järjestetty jo monia yhteisiä mielenosoituksia ja uusia suunnitellaan.

Eläkeläiset aktiivisia

CFDT:n eläkeläisliitossa on 100 000 jäsentä ja sen julkaisemalla pienimuotoisella lehdellä on 10 000 tilaajaa. Omat nettisivut ovat suunnitteilla, ne valmistunevat ensi vuoden puolella, Lacour lupaa.

CGT:n eläkeläisten joka toinen kuukausi ilmestyvällä Vie nouvelle (uusi elämä)-lehdellä on 60 000 tilaajaa, kertoo toimituksen sihteeri Martine Violet CGT:n aivan Pariisin rajalla sijaitsevassa Montreuil’n mahtipontisessa rakennuksessa.

CFDT miellettiin menneinä vuosina sosialistien, CGT kommunistien hallitsemiksi keskusliitoiksi. Nykyisin molemmissa liitoissa on molempien puolueiden jäseniä, mutta yhä enemmän myös puolueisiin kuulumattomia etujensa puolustajia.

Vie nouvelle on yli 60-sivuinen lukupaketti, joka toimii asiallisen aikakauslehden periaattein. Uutis- ja artikkelisivut keskittyvät eläkeläisiä koskettaviin viimeaikaisiin tapahtumiin, kongresseihin ja mielenosoituksiin, ay-johtajien haastatteluihin. Lehdessä muistetaan myös kansainvälisiä tapahtumia, reportaasit käsittelevät niin Kuuban tilannetta, kuin uusia lomanviettotapoja tai Gina Lollobrigidan veistoksia. Lisäksi sivuilta löytyy juridisia ja terveydenhoitoneuvoja.

Leikkaukset pelottavat

Ranskalaiseläkeläiset tuntevat asemansa uhatuksi monellakin tapaa nykyisen hallituksen aikakaudella. Varsinkin sairausvakuutusjärjestelmän saneeraus on saanut eläkeläiset takajaloilleen.

Ranskan terveydenhoitojärjestelmä rankattiin vuonna 2000 maailman parhaimmaksi. Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuksessa Suomi jäi silloin 34.sijalle. Sekä suomalaisia että ranskalaisia terveydenhoitopalveluja kokeilleet monet suomalaiset ovat vahvistaneet, että tutkimustulos on edelleen oikea.

Ranskalainen julkinen terveydenhoitojärjestelmä hoitaa kaikki kansalaiset ikään, varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta. Tästä tietysti johtuu myös järjestelmän krooninen miljardivaje. Sitä hallitus on nyt ryhtynyt korjaamaan. Se ei ole koskenut peruspalveluihin ja niiden saatavuuteen, mutta on ryhtynyt karsimaan korvauksen kuuluvien lääkkeiden määrää.

Suomalaisittain katsoen Ranska on todellinen lääkkeiden paratiisi, lääkäri kirjoittaa sitä sun tätä monien mielestä tarpeetontakin lääkettä, jota ilmankin selviäisi. Mm. usein täysin ilmaisten antibioottien liikakäyttöä on ryhdytty rajoittamaan, samoin korvauksen piiriin kuuluvia terveyskylpylähoitoja.

Lämpökatastrofi herätteli

Viime kesänä eläkeläiset huomasivat, kuinka heikko heidän asemansa on, jos maassa tapahtuu sellainen luonnonkatastrofi, kuin viime elokuussa, jolloin lämpötila pysyi viikkokaupalla 40 lämpöasteessa, mikä johti virallisesti 15 000 ihmisen kuolemaan edelliskesiin verrattuna.

Suuri osa kuolleista oli yksin kotona asuvia vanhuksia, jotka kuolivat nestehukkaan. Sairaaloiden käytävät täyttyivät kuolevista vanhuksista. Tilanne riistäytyi täysin käsistä, sillä suuri osa lääkäreistä, hautausurakoitsijoista ja tietysti hallituksesta oli lomalla. Tilanteen vakavuutta ei ymmärretty ennen kuin oli liian myöhäistä.

Katastrofikesästa on otettu opiksi ja ainakin vanhusten kotihoidon tasoa on pyritty parantamaan. Ranskan keväästä uhkaa siis tulla taas yhtä kuuma, kuin edellisestä. Nyt asialla ovat kuitenkin etenkin eläkeläiset, jotka jo ovat suunnittelemassa banderolleihinsa uusia iskulauseita.

Tuulikki Muller
Pariisi