– Liitossa on katsottu paremmaksi neuvotella sopimus vuokratyöstä ennen kuin vuokratyö tunkee ovista ja ikkunoista. Vuokratyön käyttö kiinnostaa työnantajaa koko ajan enemmän, joten aiomme saada senkin asian hallintaan ennekuin on liian myöhäistä, arvioi IAU:n puheenjohtaja Rainer Hakala.

Ala on murroksessa. Kilpailu on vapautunut, 11. syyskuuta, SARS, polttoaineen hinnan nousu, Irakin sota. Kaikki nämä ovat vaikuttaneet lentoliikenteeseen ja siten myös IAU:n jäsenten hoitamiin maapalveluihin. Kun yksikköhinta on laskenut 30 prosenttia, niin paineet henkilöstöäkin kohtaan ovat olleet kovat.

– Työnantaja sortui paniikissa ylilyönteihin. Se teki esimerkiksi lomautuksista ylimitoitettuja esityksiä. Tarvetta saattoi olla, mutta ei niin massiivisiin toimiin kuin työnantaja halusi. Se oli selvä ylilyönti.

– Töitä työnantaja pyrkii koko ajan tehostamaan, mutta meidän väen hommat ovat vielä pitkälti käsityötä, joten käsipareja tarvitaan niin rahdin kuin matkatavaroidenkin siirroissa. Tämä on työvoimavaltainen ala.

Halpalentoyhtiöt hintojen pudotuksillaan lähinnä tulevat Suomeen häiritsemään markkinoita. Eivät ne Hakalan arvioiden mukaan kauaa täällä viihdy, mutta sopivasti sekoittavat markkinoita.

– Maapalveluita tarvitaan niin kauan kuin Suomessa lennetään. Jonkin on ne aina hoidettava. Tekninen työ on enemmänkin lentoyhtiösidonnaista. Tosin lentokoneiden korjauksessa ja huollossa meillä Kiina-ilmiö näkyy toisin päin, sillä kiinalainen lentoyhtiö korjauttaa ja huollattaa koneitaan Helsinki-Vantaan lentokentällä.

– Ne eivät ole tulleet halvan työvoiman vaan korkean ammattitaidon perässä. Osaaminen ja työn laatu on meillä Suomessa huippua, Hakala kehuu.

Pienet työnantajat välttelevät sopimusta

IAU:n alalla oli vielä kymmenen vuotta sitten 15–20 työnantajaa, nyt niitä on reilusti yli 50. Ja samana aikana ovat liiton oikeudenkäyntikulut kymmenkertaistuneet.

– Monet uudet yrittäjät eivät heti tunnusta IAU:n sopimusta, vaikka se on alan yleissitova sopimus. Näitä kamppailuja käydään koko ajan. Tosin meidän alan työt on helppo haravoida, koska yritykset syntyvät lentokentän ympärille ja työn sisältöjen kuvauksilla ja arvioinneilla alan työt seuloutuvat esiin. Siksi alan yleissitova tessi onkin meille äärimmäisen tärkeä, toteaa puheenjohtaja Hakala.

Myös työnantajapuoli on Hakalan mukaan tyytyväinen tessin yleissitovuuteen. Näin alemmilla palkoilla kilpailu vähenee. Myös alihankintasopimukseen on kirjattu se, että tilaaja valvoo, että alihankkijat noudattavat alan yleissitovaa sopimusta.

Pikkufirmat eivät aina halua noudattaa sopimusta, mutta sitten niitä haetaan Hakalan mukaan ruotuun oikeuden kautta.

– Nyt näyttää siltä, että viemme Copterlinen oikeuteen, koska ne eivät halua noudattaa alan sopimusta. Olemme aidosti yrittäneet kertoa, että sopimus koskee kaikkia säännöllistä reittiliikennettä lentäviä yrityksiä – ei sopimuksessa erotella lentokokeita eikä helikoptereita. Työnantajajärjestökin on asiasta kanssamme samaa mieltä.

Rainer Hakala pitää hyvänä myös alan viranomaisvalvontaa. Hän sanookin, että jos yritys järjestäytyy alan työnantajaliittoon ja työntekijät työntekijäliittoon, niin asiat ovat kunnossa viranomaisiinkin päin. Mutta jos esimerkiksi ilmailuviranomaisten kanssa on ongelmia, niin usein niitä löytyy muualtakin. Alalla liitot toimivatkin yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Suomeen on rantautunut myös yksi kansainvälinen rahtilentoyhtiö, joka hankkii työvoimansa henkilöstövuokrausyrityksistä, mutta työntekijöihin noudatetaan IAU:n sopimusta.

Rahtiliikenteen puolella Hakala arvioikin tulevina vuosina tapahtuvan eniten mullistuksia alan kasvun myötä. Myös vuokratyön lisäämiseen on alalla paineita ja siksipä siitäkin aiotaan neuvotella sopimus.

Muutosvastarintaa kanavoidaan IAU:laisiin

Puheenjohtaja Rainer Hakala on tyytyväinen paikalliseen sopimiseen. Sen tarpeellisuus näkyy mm työajoista sopimisena, sillä vain noin 20 prosenttia jäsenistöstä on tessin mukaisissa työajoissa. Muutenkin paikallisesti pystytään paremmin kehittämään töitä.

Hakala tunnustaa, että alalla tarvitaan muutoksia, mutta siihen, miten niitä tehdään, hän ei ole aivan tyytyväinen. Finnairissa ja sen tytäryhtiöissä on runsaasti pitkään alalla olleita eikä muutosvastarintakaan ole tuntematonta.

– Usein työkohteissa on muutoksia yritetty viedä siten läpi, että ne ovat ärsyttäneet meidän väen. En tiedä onko tämä tahatonta vai tahallista, mutta joskus tuntuu siltä, että keskijohdon muutosvastarintaa on kanavoitu meidän väkeen, Hakala valittaa.

– Muutosten läpivienti on tehtävä taiten. Muutostilanteessa ei ole aina huono asia, jos yhtiöön tulee ulkopuolinen vetäjä. Silloin muutosten läpivienti voi olla jopa helpompaa ja vastustus vähäisempää.

Esimerkkinä Hakala kertoo Cateringin, jossa tilanne oli aikanaan huono, mutta nyt siellä on vähiten ongelmia.

Aino Pietarinen