Mersuja valmistava saksalais-amerikkalainen Daimler-Chrysler ilmoitti tavoitteekseen säästää palkkakuluista 500 miljoonaa euroa. Yhtiö sai tahtonsa läpi uhattuaan siirtää 6 000 työpaikkaa Etelä-Afrikkaan.

Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin neuvonantajan toimivan Roland Bergerin ja työnantajien mukaan työn hintaa on alennettava pidentämällä työaika 42 tuntiin viikossa ilman palkanlisää.

Jos palkkoja korotetaan, niin ne korotukset olisi pidettävä Bergerin mielestä tuottavuuden kasvun alapuolella. Julkiselle alalle kanslerin suosikkikonsultti suosittelee nollakierrosta.

Lasinen pankkitili

Vuoden vaihteessa voimaan astunut työttömyysturvalaki leikkasi työttömyysavustukset keskimäärin puoleen entisestä. Avustus on nyt Länsi-Saksassa 345 ja Itä-Saksassa 331 euroa kuukaudessa. Työtön aviopari saa noin 600 euroa. Lapsikorotus on 180 - 270 euroa iästä riippuen.

Pitkäaikaistyöttömän on pystyttävä todistamaan ennen avustuksen saamista, ettei hänellä, samassa taloudessa asuvilla lapsilla ja puolisolla ole sallittua enempää säästöjä, rahaksi muutettavissa olevia eläkevakuutuksia tai arvokasta omaisuutta.

Väärien tietojen antaminen ei kannata. Työvoimaviranomaiset voivat tarkistaa huhtikuun alussa voimaan astuvan lain nojalla työttömien pankkitiedot suoraan omilta päätteiltään asianomaisen tietämättä.

Avustus takaisin kuoleman jälkeen

Pakkomuutto on edessä, jos nykyinen asunto on liian suuri tai liian kallis. Valtio maksaa vuokran lisäksi vain lämmityksen. Vesi ja sähkö on kustannettava itse. Yksinäisen työttömän asuntoa pidetään Berliinissä kohtuullisena, jos sen pinta-ala on alle 50 neliötä ja vuokra korkeintaan 250 euroa kuukaudessa. Rajat vaihtelevat paikkakunnittain.

Avustusta saadakseen työttömän on myytävä 5 000 euroa kalliimpi autonsa ja arvoesineenä. Jos omaisuuden muuttaminen rahaksi ei onnistu, niin valtio ulosmittaa maksamansa avustuksen aikoinaan työttömän jälkeensä jättämästä perinnöstä.

Saksassa on 5,2 miljoonaa työtöntä. Jos työttömyyskoulutuksessa ja tukitoimien piirissä otetaan huomioon, niin määrä nousee yli seitsemään miljoonaan.

Eurolla perspektiiviä

Hallitus haluaa antaa pitkäaikaistyöttömille perspektiivin ja avata tien ensimmäisille työmarkkinoille yhden euron töiden töiden avulla.

Työvoimaministeriön tavoitteena on työllistää euron tuntipalkalla 600 000 pitkäaikaistyötöntä julkisille ja yleishyödyllisille aloille.

Työpaikoiksi on kaavailtu kouluja, päiväkoteja, vanhusten ja vammaisten hoitolaitoksia, kunnallisia rakennustyömaita, puhtaanapitolaitosta, arkistoja ja kirjastoja, museoita sekä urheilu- ja uimahalleja. Lisätulon saa puhtaana käteen, eikä se pienennä työttömyysavustusta. Euron työläiset poistetaan työttömyystilastosta. Kieltäytyminen tarjotusta työstä, vaikka vain euron palkalla, pienentää avustusta 30 prosentilla.

Ammattiliitot pelkäävät, että euron töillä korvataan kokopäivätöitä. Esimakua on saatu Berliinissä, jossa eräät sosiaalialan säätiöt vähensivät viime vuoden lopulla väkeään euron työntekijöitä odotelleessaan.

Voitokkaimmat irtisanovat eniten

Hallitus, ay-liike ja taloustutkimuslaitokset ovat vakuuttaneet, että työllisyys kohenee, jos yritykset ovat kilpailukykyisiä, ja talous kasvaa.

Avittaakseen talouselämää hallitus ja liittopäivät ovat suoltaneet liukuhihnalta lakeja, jotka ovat alentaneet työnantajan maksamia palkan sivukuluja siirtämällä niitä työntekijöiden itsensä maksettaviksi. Samalla hallitus on löyhentänyt irtisanomissuojaa.

Kaava ei tunnu toimivan. Viime vuoden tilinpäätöstiedot paljastavat, että eniten voittoa tuottaneet yritykset ovat irtisanoneet enemmän työntekijöitä kuin huonommin menestyneet kilpailijansa.

Työ- ja talousministeri Wolfgang Clement ja ay-liike syyttävät yrityksiä sosiaalisesta vastuuttomuudesta ja epäisänmaallisuudesta.

Yrityksiä kritiikki ei näytä häiritsevän. Siemens ja muut suuret pörssiyhtiöt ovat ilmoittaneet olevansa vastuussa vain omistajilleen. Ne eivät kaihda kertoa, että yritysjohdon päätehtävä on tuottaa niin paljon voittoa kuin mahdollista.

Halpaa voimaa idästä

EU :n itälaajentuminen on tuonut Saksan työmarkkinoille enemmän uhkakuvia kuin luvattua piristystä. Vaikka Saksan hallitus on estänyt viideksi vuodeksi työvoiman vapaan liikkumisen uusista jäsenmaista, niin työvoimaa virtaa rajan yli täysin laillisesti vuokratyöläisinä ja yksityisyrittäjinä.

Pelkästään 27 000 saksalaista liha-alan työntekijää on menettänyt tänä vuonna työpaikkansa Puolasta ja Tshekistä vuokratuille työntekijöille.

Tanskalainen liha-alan yritys Danish Crown alensi palkkakulujaan siirtämällä tuotantonsa "kalliista" Tanskasta rajan yli "halpaan" Saksaan. Se ei palkannut kuitenkaan töihin työttömiä saksalaisia vaan tuotti vieläkin halvempia vuokratyöläisiä Puolasta.

Heidän palkkansa on kahdesta viiteen euroa tunnilta, ja työaika 14 tuntia päivässä. Elintarvikealan ammattiliitto NGG vaatii alalle 1 500 euron minimipalkkaa.

Kölnin ja monien muiden saksalaiskaupunkien kauppakamareissa ihmetellään puolalaisten laatoittajien ja muiden rakennusalan ammattilasten kasvavaa intoa ilmoittautua saksalaiseen yrittäjärekisteriin.

Rakennusliiton ja pimeää työvoimaa etsivän tullin pistokokeissa on huomattu, että useimmilla puolalaisyrittäjillä ei ole Saksassa edes puhelinta tai omaa osoitetta, vaan he paiskivat töitä alennuspalkoilla saksalaisten urakoitsijoiden palveluksessa.

Suomalaisyhtiö ulosliputtaa

Saksalaiset yritykset siirtävät Itä-Eurooppaan ja Kiinaan joka päivä noin tuhat työpaikkaa. Ammattiliitoissa on laskettu, että saksalaisen työntekijän olisi painettava 16 tunnin työpäivää, jotta hän olisi kilpailukykyinen unkarilaisten tai puolalaisten kanssa, kiinalaisista puhumattakaan.

Työpaikkojen ulosliputtajiin on liittynyt myös suomalainen Kone-konserni. Yhtiön johto on ilmoittanut siirtävänsä rullaportaiden valmistuksen kustannussyistä Ruhrin alueella sijaitsevasta Hattingenista Kiinaan ja Englantiin. Yli 300 saksalaista menettää työpaikkansa.

Vastatoimiin valmistautuva Saksan metalliliitto syyttää suomalaisyritystä vastuuttomasta ökykapitalismista, joka maksimoi voittojaan satojen perheiden tulevaisuuden kustannuksella.

Pertti Rönkkö
Berliini