Saksan työttömiä kurittavat hallitus ja työnantajat käsi kädessä. Euron
        töistä toivotaan pelastusta samaan aikaan, kun itäeurooppalaiset vuokratyöläiset ja
        yksityisyrittäjät valtaavat työmarkkinoita.
        Mersuja valmistava saksalais-amerikkalainen Daimler-Chrysler ilmoitti tavoitteekseen
        säästää palkkakuluista 500 miljoonaa euroa. Yhtiö sai tahtonsa läpi uhattuaan
        siirtää 6 000 työpaikkaa Etelä-Afrikkaan.
        
Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin neuvonantajan
        toimivan Roland Bergerin ja työnantajien mukaan työn hintaa on alennettava
        pidentämällä työaika 42 tuntiin viikossa ilman palkanlisää.
        Jos palkkoja korotetaan, niin ne korotukset olisi pidettävä Bergerin mielestä
        tuottavuuden kasvun alapuolella. Julkiselle alalle kanslerin suosikkikonsultti suosittelee
        nollakierrosta.
        Lasinen pankkitili
        Vuoden vaihteessa voimaan astunut työttömyysturvalaki leikkasi työttömyysavustukset
        keskimäärin puoleen entisestä. Avustus on nyt Länsi-Saksassa 345 ja Itä-Saksassa 331
        euroa kuukaudessa. Työtön aviopari saa noin 600 euroa. Lapsikorotus on 180 - 270 euroa
        iästä riippuen.
        Pitkäaikaistyöttömän on pystyttävä todistamaan ennen avustuksen saamista, ettei
        hänellä, samassa taloudessa asuvilla lapsilla ja puolisolla ole sallittua enempää
        säästöjä, rahaksi muutettavissa olevia eläkevakuutuksia tai arvokasta omaisuutta. 
        Väärien tietojen antaminen ei kannata. Työvoimaviranomaiset voivat tarkistaa
        huhtikuun alussa voimaan astuvan lain nojalla työttömien pankkitiedot suoraan omilta
        päätteiltään asianomaisen tietämättä. 
        Avustus takaisin kuoleman jälkeen
        Pakkomuutto on edessä, jos nykyinen asunto on liian suuri tai liian kallis. Valtio
        maksaa vuokran lisäksi vain lämmityksen. Vesi ja sähkö on kustannettava itse.
        Yksinäisen työttömän asuntoa pidetään Berliinissä kohtuullisena, jos sen pinta-ala
        on alle 50 neliötä ja vuokra korkeintaan 250 euroa kuukaudessa. Rajat vaihtelevat
        paikkakunnittain.
        Avustusta saadakseen työttömän on myytävä 5 000 euroa kalliimpi autonsa ja
        arvoesineenä. Jos omaisuuden muuttaminen rahaksi ei onnistu, niin valtio ulosmittaa
        maksamansa avustuksen aikoinaan työttömän jälkeensä jättämästä perinnöstä.
        Saksassa on 5,2 miljoonaa työtöntä. Jos työttömyyskoulutuksessa ja tukitoimien
        piirissä otetaan huomioon, niin määrä nousee yli seitsemään miljoonaan.
        Eurolla perspektiiviä
        Hallitus haluaa antaa pitkäaikaistyöttömille perspektiivin ja avata tien
        ensimmäisille työmarkkinoille yhden euron töiden töiden avulla.
        Työvoimaministeriön tavoitteena on työllistää euron tuntipalkalla 600 000
        pitkäaikaistyötöntä julkisille ja yleishyödyllisille aloille.
        Työpaikoiksi on kaavailtu kouluja, päiväkoteja, vanhusten ja vammaisten
        hoitolaitoksia, kunnallisia rakennustyömaita, puhtaanapitolaitosta, arkistoja ja
        kirjastoja, museoita sekä urheilu- ja uimahalleja. Lisätulon saa puhtaana käteen, eikä
        se pienennä työttömyysavustusta. Euron työläiset poistetaan työttömyystilastosta.
        Kieltäytyminen tarjotusta työstä, vaikka vain euron palkalla, pienentää avustusta 30
        prosentilla.
        Ammattiliitot pelkäävät, että euron töillä korvataan kokopäivätöitä. Esimakua
        on saatu Berliinissä, jossa eräät sosiaalialan säätiöt vähensivät viime vuoden
        lopulla väkeään euron työntekijöitä odotelleessaan.
        Voitokkaimmat irtisanovat eniten
        Hallitus, ay-liike ja taloustutkimuslaitokset ovat vakuuttaneet, että työllisyys
        kohenee, jos yritykset ovat kilpailukykyisiä, ja talous kasvaa.
        Avittaakseen talouselämää hallitus ja liittopäivät ovat suoltaneet liukuhihnalta
        lakeja, jotka ovat alentaneet työnantajan maksamia palkan sivukuluja siirtämällä
        niitä työntekijöiden itsensä maksettaviksi. Samalla hallitus on löyhentänyt
        irtisanomissuojaa.
        Kaava ei tunnu toimivan. Viime vuoden tilinpäätöstiedot paljastavat, että eniten
        voittoa tuottaneet yritykset ovat irtisanoneet enemmän työntekijöitä kuin huonommin
        menestyneet kilpailijansa.
        Työ- ja talousministeri Wolfgang Clement ja ay-liike syyttävät yrityksiä
        sosiaalisesta vastuuttomuudesta ja epäisänmaallisuudesta.
        Yrityksiä kritiikki ei näytä häiritsevän. Siemens ja muut suuret pörssiyhtiöt
        ovat ilmoittaneet olevansa vastuussa vain omistajilleen. Ne eivät kaihda kertoa, että
        yritysjohdon päätehtävä on tuottaa niin paljon voittoa kuin mahdollista.
        Halpaa voimaa idästä
        EU :n itälaajentuminen on tuonut Saksan työmarkkinoille enemmän uhkakuvia kuin
        luvattua piristystä. Vaikka Saksan hallitus on estänyt viideksi vuodeksi työvoiman
        vapaan liikkumisen uusista jäsenmaista, niin työvoimaa virtaa rajan yli täysin
        laillisesti vuokratyöläisinä ja yksityisyrittäjinä.
        Pelkästään 27 000 saksalaista liha-alan työntekijää on menettänyt tänä
        vuonna työpaikkansa Puolasta ja Tshekistä vuokratuille työntekijöille.
        Tanskalainen liha-alan yritys Danish Crown alensi palkkakulujaan siirtämällä
        tuotantonsa "kalliista" Tanskasta rajan yli "halpaan" Saksaan. Se ei
        palkannut kuitenkaan töihin työttömiä saksalaisia vaan tuotti vieläkin halvempia
        vuokratyöläisiä Puolasta.
        Heidän palkkansa on kahdesta viiteen euroa tunnilta, ja työaika 14 tuntia
        päivässä. Elintarvikealan ammattiliitto NGG vaatii alalle 1 500 euron
        minimipalkkaa.
        Kölnin ja monien muiden saksalaiskaupunkien kauppakamareissa ihmetellään
        puolalaisten laatoittajien ja muiden rakennusalan ammattilasten kasvavaa intoa
        ilmoittautua saksalaiseen yrittäjärekisteriin.
        Rakennusliiton ja pimeää työvoimaa etsivän tullin pistokokeissa on huomattu, että
        useimmilla puolalaisyrittäjillä ei ole Saksassa edes puhelinta tai omaa osoitetta, vaan
        he paiskivat töitä alennuspalkoilla saksalaisten urakoitsijoiden palveluksessa.
        Suomalaisyhtiö ulosliputtaa
        Saksalaiset yritykset siirtävät Itä-Eurooppaan ja Kiinaan joka päivä noin tuhat
        työpaikkaa. Ammattiliitoissa on laskettu, että saksalaisen työntekijän olisi
        painettava 16 tunnin työpäivää, jotta hän olisi kilpailukykyinen unkarilaisten tai
        puolalaisten kanssa, kiinalaisista puhumattakaan.
        Työpaikkojen ulosliputtajiin on liittynyt myös suomalainen Kone-konserni. Yhtiön
        johto on ilmoittanut siirtävänsä rullaportaiden valmistuksen kustannussyistä Ruhrin
        alueella sijaitsevasta Hattingenista Kiinaan ja Englantiin. Yli 300 saksalaista menettää
        työpaikkansa.
        Vastatoimiin valmistautuva Saksan metalliliitto syyttää suomalaisyritystä
        vastuuttomasta ökykapitalismista, joka maksimoi voittojaan satojen perheiden
        tulevaisuuden kustannuksella.
        Pertti Rönkkö
        Berliini