vane.jpg (302 bytes)

 Teema                             

Liike jäsentensä näköiseksi

Naisten ja nuorten ääni paremmin kuuluviin
Kiintiöt käyttöön

mine1.jpg (716 bytes)   Liikkeessä tulevaisuuteen -asiakirjassa heitetään ilmaan ajatus kiintiöistä, joiden avulla voitaisiin varmistaa, että myös naisten ja nuorten ääni kuuluu paremmin ay-liikkeen päätöksenteossa. Asiakirjan laatineeseen työryhmään kuuluva SAK:n tasa-arvosihteeri Riitta Partinen sanoo, että siellä, missä sukupuolikiintiöitä on käytetty, niistä on hyviä kokemuksia.

– Kiintiöt eivät ole itseisarvo. Kiintiöiden käytön peruste on siinä, että niiden avulla saadaan erilaisuus organisaatiossa esiin ja hyödynnettyä.

Partisen mukaan liike-elämässä on jo huomattu, mikä voimavara erilaiset ihmiset yritykselle ovat. Erityisesti naisten vahvuudeksi on mainittu kuuntelemisen taito ja hierarkioiden madaltaminen.

Kuva: Ullamaija Hänninen
Riitta Partinen toivoo, että ay-liikkeessä vihdoin päästäisiin irti "pitää olla mies" -ajattelusta.

– Ay-liikkeessä erilaisuuden myönteistä merkitystä ei vielä kovin hyvin tajuta. Yhdenmukaistamisen paine on edelleen aika kova. Erilaisuus synnyttää uutta, ay-liikkeessä muutosta tarvitaan esimerkiksi miehiseen ay-kulttuuriin ja toimintatapojen kehittämiseen työpaikoilla, Partinen sanoo.

Hänen mukaansa kiintiöt soveltuvat hyvin esimerkiksi SAK:n valiokuntiin ja erilaisiin ay-liikkeen työryhmiin. SAK:n hallitukseen sukupuoli- tai ikäkiintiötä olisi vaikeampi soveltaa, sillä liittopuheenjohtajien on sukupuoleen ja ikään katsomatta tarkoituksenmukaista istua SAK:n hallituksessa.

– Hallituksessa voitaisiin soveltaa ns. extra seat (ylimääräinen paikka) -periaatetta, jota muualla maailmassa käytetään paljon. Tällöin eri ryhmille varataan omia paikkoja, jotta voidaan varmistaa, että heidän äänensä kuuluu päätöksenteossa.

Maailman ammattiliittojen yhteinen järjestö VAKL ja Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY käyttävät päättävissä elimissään extra seat -periaatetta. EAY:ssä ja VAKL:ssa järjestöjen naiskomiteat ovat edustettuina hallituksessa ja työvaliokunnassa.

Pienten työpaikkojen ääni kuuluviin

Ruohonjuuritasolla naisten ääni ei kuulu yhtään sen paremmin kuin ay-liikkeen päättävissä elimissä. Luottamustehtävät ovat kasautuneet keski-ikäisille miehille. Kaksi kolmasosaa luottamustehtävissä olevista on miehiä ja naisten osuus luottamusmiehistä on viime vuosina vähentynyt naisvaltaisilla palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Esimerkiksi Kunta-alan ammattiliiton KTV:n päätoimisista luottamusmiehistä 40 prosenttia on naisia, vaikka liiton jäsenistä kaksi kolmasosaa on naisia.

Tyypillinen ay-aktiivi tulee suurelta työpaikalta. Miehiä useammin naiset tekevät työtä pienillä työpaikoilla, joilla ei välttämättä edes ole luottamusmiestä. SAK:n tuoreen jäsentutkimuksen mukaan luottamusmies onkin naisilla miehiä harvemmin se, jonka houkuttelemana liitytään ammattiliittoon.

Riitta Partisen mielestä olisi kiireesti kehitettävä uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa pienillä työpaikoilla työskentelevien kanssa. Perinteinen luottamusmiesjärjestelmä jättää pienet naistyöpaikat toiminnan ulkopuolelle.

– Miten SAK:n alueorganisaatiossa pienet työpaikat ovat edustettuina, Partinen kysyy ja muistuttaa, että naiset, kuten myös nuoret työskentelevät usein osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa.

– Tämä vaikeuttaa osallistumista ay-toimintaan, vaikka toimimaan halukkaita naisia varmasti on, Partinen sanoo.

Milloin on naisen vuoro

Riitta Partinen korostaa, että muutos ei tapahdu itsestään, vaan se edellyttää erilaisuuden hyödyntämistä ja erilaisten mielipiteiden yhteen sovittamista. Siksi on tärkeää, että uusia toimintatapoja kehitettäessä myös nuoret ja naiset saavat äänensä kuuluviin.

– Eri ryhmien tasapuolinen edustus edellyttää määrätietoista tasa-arvopolitiikkaa, jossa tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia myös seurataan. Esimerkiksi kiintiöitä on käytettävä johdonmukaisesti, jos ne päätetään ottaa käyttöön.

Partinen viittaa Ruotsin LO:hon, jossa naisten osuus ay-liikkeen luottamustehtävissä on suunnitelmallisen tasa-arvotyön ansiosta kasvanut voimakkaasti. Luottamustehtävissä toimivista 41 prosenttia on nyt naisia ja viime vuonna LO valitsi myös puheenjohtajakseen naisen.

– Miksei SAK:kin puheenjohtajaehdokkaana voisi vuoden 2006 edustajakokouksessa olla osaava nainen. Silloinhan on tullut kuluneeksi sata vuotta miesten puheenjohtajakautta, Riitta Partinen sanoo.

Pirjo Pajunen

hava500.jpg (350 bytes)

Liike jäsentensä näköiseksi

mine1.jpg (716 bytes)   Julkisuudessa SAK:sta välittyy sitkeästi kuva teollisuuden miesvaltaisten alojen edunvalvojana. Liike ei olekaan jäsentensä näköinen. SAK:n jäsenliittojen jäsenistä lähes puolet on naisia ja enemmistö SAK:laisista työskentelee tänä päivä yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla.

Naisten osuus SAK:laisen ay-liikkeen päättävissä elimissä on lisääntynyt 1980-luvun alusta, mutta ei vieläkään vastaa heidän osuuttaan jäsenistöstä. Nuoret ovat lähes kokonaan syrjässä päätöksenteosta.

Tuoreeseen jäsentutkimukseen osallistuneiden 20 liiton liittotoimikunnissa tai hallituksessa on 317 varsinaista jäsentä. Näistä alle 30-vuotiaita on vain kaksi. Naisia on 104 eli noin kolmannes jäsenistä. SAK:n valtuuston 130 jäsenestä naisia on 35 prosenttia. SAK:n hallituksessa on 25 jäsentä, joista viisi on naisia.

SAK:n jäsenliitoista Kemianliiton säännöissä on suositus eri sukupuolten ja ikäryhmien huomioimisesta, kun liiton hallitukseen valitaan jäseniä. Muita kriteerejä ovat toimiala ja työpaikan koko. Kemianliiton hallituksen jäsenistä noin 40 prosenttia on naisia, mikä vastaa melko tarkkaan naisten osuutta liiton jäsenistä.

PP

Palkkatyöläinen 6.2.2001 nro 1/01

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)