Teema
Työnohjauksella
selvät tavoitteet luottamustehtävään
 Miten pitää
luottamusmiesverkko kunnossa, sitä pähkäilee liitto jos toinenkin juuri nyt.
Sopimuspöydässä luottojen asema ei juuri ole vahvistunut eikä järjestöjen omistakaan
tukimalleista ole ruuhkaksi asti.
Jotain kuitenkin kehitelty on, kuten
luottamusmiesten työnohjausta. Sitä sovelletaan käytäntöön jo Uudenmaan KTV:ssä.
– Työnohjauksessa on kysymys
kehityskeskusteluiden soveltamisesta edunvalvontaorganisaatioon, selvittää
aluetoimitsija Hannu Repo Keravalta.
Repoa voi pitää työnohjausmallin
pioneerina ja jopa guruna koko maassa. Toimiessaan 1990-luvun jälkipuoliskolla Espoon
KTV:läisten pääluottamusmiehenä hän sai ohjauksen pyörimään. Nyt uudessa
tehtävässään aluetoimitsijana hän aloittelee mallin levitystä koko KTV:n Uudenmaan
kenttään.
Työnohjaus perustuu työpaikkojen
johtamiskäytännöstä monelle tuttuun esimies-alais -keskusteluun, joka etenee ketjussa
alaspäin organisaatiossa.
Repo itse on käynyt jo lukuisia
työnsä kehittämiseen tähtääviä keskusteluja esimiehensä, aluepäällikön kanssa.
Tästä ketju etenee Revon ja pääluottamusmiesten välille. Pääluottamusmiehet taas
kehittävät luottamusmiehiä ja nämä varaluottoja.
Repo sanoo, että keskusteluja voi
hyvin soveltaa myös ammattiosastojen hallituksissa.
Henkilökohtaiset murheet
mukana
Luottamusmiesten työnohjauksessa
keskustelupari laatii muutaman kohdan kehitysohjelman ainakin puoleksi vuodeksi
eteenpäin. Alainen kirjoittaa keskusteluista myös muistion, jonka pari yhdessä
puumerkeillään kuittaa.
Keskustelu on luottamuksellinen.
Paitsi, että siinä setvitään luottamusmiehen edunvalvontatyön kipukohtia, esille voi
ottaa myös henkilökohtaisia ongelmia. Siviilielämän murheiden käsittelyllä
pyritään Revon mukaan helpottamaan luottamusmiesten jaksamispulmia.
– Työnohjaus
kehityskeskusteluilla on vaativa toimintamalli ja etenee varsinkin ensi vaiheessa
asenneongelmien vuoksi hitaasti. Se vaatii useimmiten pohjakseen myös työpaikan
tilanneanalyysin, eikä ole sellaisenaan yleisesti sovellettavissa.
Repo ryhtyi kehittämään ohjausmallia
Espoon KTV:läisten pääluottamusmiehenä 1996. Jo sitä ennen hän oli havainnut, että
lähes koko edunvalvonta pyöri aivan liikaa pääluottamusmiehen ympärillä, eikä
työntekijöiden yhteisestä liikkeestä juuri voinut puhua.
– Pääluottamusmies teki maaleja
ja luottamusmiehet kyttäsivät puolustuksessa, hän kuvaa tilannetta.
Ensimmäiseksi oli saatava
luottamusmiesporras mukaan hyökkäykseen ja mukaan oman alansa päätöksentekoon.
Samalla pääluottamusmiehen oli uskottava alemmalle tasolle vastuuta ja päätösvaltaa
ja kehitettävä organisaation tiedonkulkua pysyäkseen itse tapahtumissa mukana.
Niin hyvin Repo sai edunvalvontakoneen
Espoossa käyntiin, että huomasi jo 1998 puhelimensa hiljenneen ja pykäläkuorman
kevenneen. Samalla aikaa liikeni yhä enemmän pääluoton varsinaisiin tehtäviin,
toimintalinjojen pohdiskeluihin ja luottamusmiesten tukeen.
Päivähoitaja tietöissä
Viime marraskuussa täyspäiväisenä
Uudenmaan toimitsijana aloittanut Repo on käynyt tämän vuoden alussa ensimmäiset
kehityskeskustelut myös alueensa pääluottamusmiesten kanssa.
Tammikuun alussa Mäntsälän
KTV:läisten pääluottamusnaiselle Maarit Nordbäckille sorvattiin yhteisessä
reilun parin tunnin istunnossa keskeiset toimintatavoitteet. Lähimmän vuoden kuluessa
hän pyrkii kehittämään luottamusmiehistä itsellisiä, ohjaamaan heitä koulutukseen,
parantamaan yhteydenpitoa joka toisen kuukauden luottamusmieskokouksilla ja huolehtimaan
myös omasta jaksamisestaan mm. uusilla harrastuksilla.
Kunnan kiertävänä päivähoitajana
työskentelevä Maarit Nordbäck voi käyttää luottamustehtäviin kuusi päivää
kuukaudessa. Pääluottamusnaisena hän on toiminut 10 vuotta.
– Kehityskeskusteluissa omien
luottamusmiesteni kanssa on päästy vauhtiin. Työnohjaukseen on suhtauduttu
positiivisesti, eikä lisävastuuta omasta luottotontistakaan ole kaihdettu.
– Esimerkiksi kunnan teknisellä
puolella on hyvin ymmärretty, että ongelmat ratkeavat nopeammin sisäisesti, kuin
kierrättämällä ne päivähoidossa työtään tekevän pääluoton kautta, Nordbäck
sanoo.
Edunvalvonnan vallan ja vastuun
hajautus on Maarit Nordbäckin mukaan näkynyt jo pääluoton kuormassa.
– Työhön liittyvää paperisotaa
ehtii hoitaa nyt yhä enemmän varsinaisina pääluottamusmiespäivinä, eikä töitä
tarvitse kantaa kotiin. Tuntuu myös siltä, kyky ja taidot ennakoida kunnan kehitystä
ovat kohentuneet. Samoin yhteydenpitoa varsinkin valtuutettuihin on voinut lisätä.
Mäntsälän palkollisten edunvalvonnan
kehittämiseen kuuluu Nordbäckin mukaan nyt myös yhdistyksen (osaston) työn trimmaus.
– Olemme aloittaneet
yhdistystoiminnan koulutuksen ja kokoamme sen avulla aktiiveille edunvalvonnan
työkalupakkia, hän kertoo.
Eero Kosonen
Palkkatyöläinen
6.2.2001 nro 1/01 |
