Filatov ajaa myös sosiaalisia yhteisöjä, työpaja-tyyppisiä vajaakuntoisten työllistäjiä, jotka voisivat "vuokrata" työvoimaa avoimelle sektorille.

Työministeriössä on meneillään työmarkkinatuen uudistamiseen liittyvä projekti, jossa yhtenä osana on sosiaalisten yritysten ja yhteisöjen edistäminen. Työministeri Tarja Filatov sanoo, että hän aikoo viedä esityksen seuraavaan budjettiriiheen.

– Sosiaaliset yritykset ja yhteisöt eivät välttämättä merkitse uutta valtion rahaa, vaan kevennys yrityksille voi tulla jostain maksujärjestelmästä. Kun vaihtoehtona on, että ihminen on työtön ja valtio maksaa hänelle korvauksia, miksei yhtä hyvin yritys voi maksaa vajaatyökykyisiä työllistäessään normaalia vähemmän valtiolle, Filatov sanoo ja painottaa, ettei kyseessä missään tapauksessa saa olla mikään matalapalkkamalli niin, että työllistettävän toimeentulo joustaa.

Tukea tuottavuuden alenemaan

Sosiaalisilla yrityksillä Tarja Filatov tarkoittaa yrityksiä, jotka toimivat kuten mitkä tahansa kilpailijansa markkinoilla, mutta jotka työllistävät vajaatyökykyisiä. He voivat olla joko pitkäaikaisen työttömyyden, mielenterveysongelmista toipumisen tai elinikäisen vamman vuoksi työkyvyltään joko määräajan tai pysyvästi vajaakuntoisia.

– Työsuhteen pitäisi olla pysyvä ja palkkaus- ja muut työsuhteen ehdot normaaleja. Yhteiskunta subventoisi vajaakuntoisuudesta johtuvan tuottavuuden aleneman, Filatov avaa ajatustaan.

Sosiaalisten yritysten rinnalle hän ajaa sosiaalisia yhteisöjä, jotka eivät toimisi liiketaloudellisilla periaatteilla, vaan niillä olisi myös kuntoutus-, koulutus- ja elämänhallinnan edistämiseen liittyviä tehtäviä.

– Ne toimisivat kuten työpajat nykyisin. Sosiaaliset yhteisöt voisivat "vuokrata" markkinoille työsuhteessaan olevia vajaakuntoisia tekemään jonkin projektin tai alihankintatyön. Sosiaalisiin yhteisöihin voisivat hakeutua ne, joilla on annettavanaan osatyöpanos. Tukijärjestelmän kautta täydennettäisiin toimeentuloa niin, että yksilölle muodostuisi kokoaikainen työ ja ansio, Filatov esittää.

Kilpailua varjellaan liian pyhästi

Työministeri Filatov on varautunut siihen, että kilpailun vaalijat torjuvat suoralta kädeltä yritystuen, jolla subventoitaisiin tuottavuuden alenemaa vajaakuntoisia työllistettäessä.

– Kilpailun vaaliminen on hyvä periaate, mutta joissakin tilanteissa kilpailulainsäädännön pitäisi joustaa inhimillisen elämän ja yleisen edun hyväksi. Tukien sanotaan vääristävän kilpailua, kun tuki toimii ihmisen hyväksi. Kilpailusta puhuminen unohdetaan, kun puhutaan vaikkapa telakkatuesta tai merenkulusta, Filatov heittää.

Valtion osittaisella tuella työskentelevä saatetaan leimata työmarkkinoilla suojatyöpaikan haltijaksi, mutta siihenkin työministerillä on vastaväite.

– Leima tulee yhtälailla sitä kautta, että henkilö työllistyy työllistämistuella. Sosiaalisten yritysten idea on siinä, että vajaatyökykyiset työskentelevät yrityksessä normaalisti, ja vain tuottavuuden alenema kompensoidaan, Filatov sanoo.

Hän muistuttaa, että työmarkkinoilla on aina vajaatyökuntoisia, joille itselleen tekeminen on tärkeää, joilla on paljon annettavaa ja jotka voivat työllään ansaita toimeentulonsa. Syynä voivat olla esimerkiksi väliaikaisesti työkykyä heikentävät pitkäaikaistyöttömyys tai mielenterveysongelmat tai pysyvä vammaisuus.

– Ei voida ajatella, että kaikki työskentelevät aina täysillä ja elleivät siihen kykene, heitetään työmarkkinoilta ulos, Tarja Filatov sanoo.

Hänen mielestään vajaatyökykyisiä ei voida sysätä yksin kuntien työllistettäviksi.

– Kunnat joutuvat kilpailuttamaan ison osan toiminnoistaan, ja niiden on tuotettava palvelut yhtä tehokkaasti ja laadukkaasti kuin yksityinen sektori. Kunnat eivät voi toteuttaa kahta asiaa yhtä aikaa: toimia tehokkaan markkinatalouden kilpailukeinoin ja hoitaa siinä sivussa yleistä hyvää ilman, että se otetaan huomioon kilpailutilanteessa.

Leena Seretin