Projektiin osallistui 14 toimistoa ja 52 työvoimaviranomaista. Paras tulos saavutettiin Forssan työvoimatoimiston alueella.

Projektin esikuvana toimineessa Lahden toimiston kokeilussa käyntejä oli 3 059 ja toimeksiantoja 1 601, joista 1 200 vakinaista työpaikkaa ja loput tilapäisiä tai määräaikaisia sekä harjoittelu- tai oppisopimuspaikkoja.

Jo Lahden kokemusten perusteella voidaan arvioida, että koko maassa on vähintään 150 000 piilossa olevaa työpaikkaa tai työmahdollisuutta.

Projektin tarkoituksena onkin tuottaa toimiva ja tehokas malli piilopaikkojen löytämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Koko kolmivuotisen projektin aikana on tarkoitus yhdeksän TE-keskuksen alueella toteuttaa 9 000 yrityskäyntiä yhteensä yhdeksän TE-keskuksen alueella. Tavoitteena on tehdä malli vuoteen 2006 mennessä niin tunnetuksi, että kaikki työvoimatoimistot voisivat toteuttaa sitä.

Projektin toiminta-ajatus on asiakaskäyntien kautta markkinoida työvoimapalveluja, etsiä työ- ja harjoittelumahdollisuuksia ja lisätä työvoimaneuvojien yhteyksiä työnantajiin. Tärkeää on kehittää koko työhallinnon työskentelytapaa, tavoitteena etsivä, joustava ja palveleva malli. Valtakunnallisena projektipäällikkönä toimii Onni Ylitapio Hämeen TE-keskuksesta.

Metsästys talon tavaksi

– Jalkautuminen kentälle ja tapaaminen kasvokkain yrittäjien kanssa ovat auttaneet löytämään työtä, joista on voitu räätälöidä oikeita työpaikkoja. Tulos, 7336 työpaikkaa puhuu selvää kieltä sen puolesta, että työvoimatoimistojen on muutettava toimintatapojaan kankeasta virastosta joustavaksi palveluyksiköksi, sanoo projektipäällikkö Mika Kärki Pirkanmaan TE-keskuksesta.

Pirkanmaalla lähes kaikki työpaikat syntyivät pienyrityksiin, pääasiassa palvelualoille.

– On tärkeää saada toiminta osaksi työvoimatoimistojen normaalia toimintaa, ettei projektin aikana tehty työ mene hukkaan. Pitää muodostaa tiimejä, jotka tekevät tätä työtä vaikkapa edes puoli päivää viikossa, työn metsästäminen pitää tulla talon tavaksi, sanoo Kärki.

Hän työskentelee Työvoimapalvelut 2005-projektissa, jonka osana yrityskäynti-projekti toteutettiin. Kärjellä on kuuden vuoden yrittäjätausta ja hän on ollut työvoimatoimiston leivissä vasta vuoden alkupuolelta alkaen.

– Ajan puute sekä pelko työllistämisen byrokratiasta ovat suuria esteitä yrityksille luoda uusia työpaikkoja, vaikka tarvetta olisi. Tämän voin sanoa ihan omana kokemuksenani yrittäjän arjesta.

Työnantajille tehtävän palvelumarkkinoinnin lisäksi Kärki tähyää työntekijäpuolen kentille. Hän pohtii esimerkiksi vastaavia tehoiskuja oppilaitoksiin, joissa valmistuu uusia ammattilaisia.

Vapaa lähestyminen toimii yrityksissä

Tampereen työvoimatoimistosta työhallinnon palveluita markkinoi 20 virkailijaa, pääosin naisia henkilöstön sukupuolijakauman mukaisesti. Niinpä tempaus 4.4. sai nimekseen "Akat hyökkää Ukon päivänä". Kaksi projektiin osallistunutta ovat työvoimaohjaaja Arja Seppä työnhakijapalvelujen puolelta ja henkilöstökonsultti Mervi Jokinen työnantajapalveluista.

Miltä jalkauttaminen ja myyntitykin homma tuntuivat ja mitkä olivat tulokset?

– Työnantajapalvelujen puolella yrityskäyntejä tehdään jatkuvasti, tosin erilailla eli ennakkoon sopien. Nyt mentiin suoraan soittamaan ovikelloa ja kertomaan millä asialla ollaan. Mielestäni tässä oli tehokkuutta eri tavalla kuin perinteisessä menetelmässä, vastaa Mervi Jokinen.

– Saimme ensin koulutusta asiaan, seuraavaksi jaettiin alueet ja sitten vain yrityksiin etsimään työtä ja kertomaan palveluista. Vastaanotto ja tulokset ovat olleet hyviä. Itse tein 83 yrityskäyntiä ja vain kerran sanottiin ettei kiinnosta, Arja Seppä kertoo.

Mervi Jokinen muistaa, että muutamassa miesvaltaisessa yrityksessä tuli aluksi hämmästyneitä katseita, mutta kaikkialla suhtautuminen oli ystävällistä.

– Tällainen vapaamuotoinen lähestyminen on ilmeisesti tehokas tapa. Jo varttitunnissa saatettiin päästä asiaan kiinni, vaikka käytännön tulokset voivat vaatia paljonkin työtä. Perinteisen työnvälityksen lisäksi työnantajia kiinnosti henkilöstövuokraus ruuhkahuippuja varten, samoin yrityksen tarpeisiin räätälöity työvoimakoulutus, Mervi Jokinen kertoo.

– Sain rohkeutta toimia uudella tavalla, sillä en ole aiemmin tehnyt yrityskäyntejä. Mutta jalkauttaminenhan on työvoimahallinnon suuntaus tällä hetkellä. Tällaisessa myyntityössä on ripaus kaupallisuutta, mutta ei haitaksi asti, pohtii Arja Seppä.

Seppä arvelee toiminnan ainakin vähentäneen niitä ennakkoluuloja, joita monilla työnantajilla on työttömiä ja työvoimatoimistoja kohtaan. Jokinen toteaa yritysten arvostaneen sitä, että projektissa kunnioitettiin heidän osaamistaan. Projektin saamaa vastaanottoa yrityksissä he molemmat kiittelevät.

Menestystä kaikilla kolmella taholla

Osana työelämän ja työhallinnon uusia ilmiöitä projektin aikana tuli puhetta myös ulkomaalaisesta työvoimasta. Jalkautettujen työvoimaviranomaisten kokemus on, että yrityksissä on valmiutta ottaa töihin ulkomaalaisia ilman ennakkoluuloja. Kaksi vaatimusta kuitenkin on: työ ja kieli on osattava.

– Teollisuudessa ja kaupallisissa palveluissa projekti puri parhaiten. Erityisesti metallissa näytti olevan tarvetta tämän tyyppisille työvoimapalveluille, selvästi vähäisempää kysyntä oli tevassa ja kirjapainoissa, sanovat Mervi Jokinen ja Arja Seppä.

Hannu Oittinen