Porskutukseensa nähden laihahkon vuoden 2002 jälkeen Nokia on taas pääsemässä kiitoon. Se julkaisi kymmenestä metallin suurimmasta suomalaiskonsernista ensimmäisenä viime vuoden tuloksensa.

Vaikka liikevaihto- ja voittomiljardit, 29,5 ja 5,4 mrd. euroa, jäivät heikenneen dollarin vuoksi hitusen jälkeen edellisestä tilikaudesta, vuosi oli Nokialle hyvä ja neljäs vuosineljännes peräti mainio, tekihän yhtiö loka-joulukuussa kolmanneksen koko vuoden voitoistaan.

Metalliliiton tutkimusosaston Nokia-raportissa firmaa kehutaan 2002:n tuloksen perusteella jopa uskomattoman hyvästä kannattavuudesta, eikä tätä arviota tarvitse nytkään korjailla.

Ylistys on paikallaan senkin vuoksi, että elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus putosi Suomessa viime vuonna 11 prosenttia ja pienempiä, alihankintasuhteessa Nokiaankin olleita puulaakeja kaatui kuin kauraa.

Kritiikkiä Metalli jakaa Nokialle siitä, että osakkeenomistajat ja sijoitetun rahan tuotto ovat sille kaikki kaikessa, mutta työntekijöiden kohtelu jo leväperäisempää.

Nokian verkkopuoli vähensi viime vuonna työntekijöitään lähes 2 000:lla, puolet Suomessa — ja Metallin mukaan melkoisesti kähmyillen.

Nyt optimismi varsinkin kännykkämyynnin kasvusta on niin ylhäällä, että konserni lupaa uusia työpaikkoja sekä tuotantoon että tuotekehitykseen.

Suuryrityksillä kolmannes työväestä

Muiden suurimpien metalliyritystemme viime vuoden tulostiedot julkaistaan tämän kuun alkupuolella.

Metallin tutkijoiden yritysraportin mukaan 2002:n tilikaudella kymmenen suurinta konsernia jauhoi liikevaihtoa yhteensä yli 55 mrd. euroa, 0,67 mrd. enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta pitkälti yrityskauppojen vaikutuksesta. Tulosta kertyi kuutisen miljardia eli miljardi enemmän kuin 2001.

Kymmeniköllä oli palkkalistoillaan 2002 lopussa 184 000 henkeä, kuutisen tuhatta enemmän kuin edellisvuonna. Lisäys syntyi Koneen, Metson, Outokummun ja Wärtsilän yritysostoista. Muuten metallissa jaettiin duunareille enimmäkseen kenkää, myös tässä suuryritysten porukassa.

Suomessa kymmenen suurimman leivissä oli 73 000 henkeä eli kuutisen tuhatta enemmän kuin edellisvuonna ja noin kolmannes alan kotimaisesta työvoimasta.

Teknologiateollisuuden itsensä mukaan alan liikevaihto supistui Suomessa edellisvuonna viisi prosenttia ja henkilöstö väheni 5 000:lla. Viime vuonna metallin tuotantomäärät putosivat Tilastokeskuksen laskelmissa neljä prosenttia.

Outokumpu uskoo teräkseen

Maan kahdeksanneksi ja metallin toiseksi suurin konserni Outokumpu aikoo jatkossa raapia rahansa ennen muuta ruostumattomasta teräksestä ja tavoittelee tässä sarjassa kolmossijaa maailmassa.

Tonneissa yhtiö tuotti viime vuonna 4,5 kertaa enemmän terästä kuin kuparia tai sinkkiä. Eri asia on, paljonko nihkeät maailmanmarkkinat vaivoja palkitsivat.

Edellisvuoden liikevaihtona Outokumpu keräsi Metallin raportin mukaan 5,6 mrd. euroa ja voittoa tuli runsaat 0,2 mrd. Liikevaihto ei viime vuoden kolmen neljänneksen perusteella ihmeemmin tule nousemaan, mutta kannattavuus näyttää heikkenevän.

Outokumpu on yhä kovissa veloissa parin vuoden takaisten parin miljardin investointien vuoksi ja joutuu sulattelemaan vippejään tiukalla ohjelmalla.

Konsernilla on palkollisia noin 20 000, joista Suomessa runsaat 6 000.

Metson tie yhä kivinen

Metson, alan kolmosen kivistä tietä Metalliliitossa seuraava tutkija Kari Sairo ennakoi, että yritys tekee viime vuodelta kymmenien miljoonien eurojen tappion. Takkiin tulee varsinkin paperin vähäisten investointien vuoksi.

Sairon mukaan yrityksen jälkimarkkinastrategia oli etupainoinen, eikä huoltosopimuksia Metso Mineralsia lukuun ottamatta saatu kuin vasta viime vuoden lopulla.

Metson onnettomin tilanne on tällä haavaa Uudessakaupungissa, jossa puolet eli 750 autotehtaan työntekijää on edelleen lomautettuna. Täysin mustia eivät tehtaan näkymät Sairon mukaan kuitenkaan ole, sillä ainoana merkkinä nyt tuotannossa olevasta Porschesta on tulossa tekoon uusi malli.

Edellisvuonna Metso sai liikevaihtoa 4,7 mrd. euroa ja voittoakin 93 miljoonaa. Väkeä kirjoissa oli yli 28 000, joista kotimaassa noin 10 000.

Kone jatkaa porskutusta

Koneen lähihistoriasta ei huonoja vuosia löydy. Putkeen meni viime vuosikin, kun konserni onnistui pääsemään traktoreistaan ja metsäkoneistaan eroon hyvällä hinnalla, arvioi tutkija Jorma Antila Metallista.

Konen tuloslukujen vertailua vaikeuttaa se, että yritys osti 2002 Partekin, mutta myi sen osina olleet traktorit ja metsäkoneet pois viime vuonna.

Kolmannen vuosineljänneksen 2003 perusteella konsernin liikevaihto oli pysähtynyt ja tilausten määrä edellisvuoden tasolla. Kun yrityksen viimeinen neljännes on yleensä sujunut vahvasti, sen voiton uskotaan nousevan 328 milj. euroon eli noin 50 miljoonaa yli edellisvuoden.

Raskaita nostureita tekevä KCI Konecranes on kärsinyt vaisuista investoinneista ja halvenneesta dollarista Konetta enemmän. Sen viime vuoden liikevaihto näyttää laskevan yli seitsemän prosenttia ja voitto puolittuvan, kertoo Antila.

Rautaruukki pääsee plussalle

Alle kolmen miljardin yrityksistä Rautaruukki teki edellisvuonna 46 milj. euron tappion, mutta viime vuoden rankka saneeraus varsinkin Raahen terästehtaalla ja Fundiassa kääntää tuloksen positiiviseksi.

Konsernin leivistä sai 2003 lähdön 700 työntekijää ja jäljelle jäi noin 12 000, joista reilu puolet Suomeen.

Metallin tutkijoiden mukaan Rautaruukin pitäisi saada oman pääoman yli 100 prosentilla ylittävät velat muutamassa vuodessa sulamaan, jotta Koverharin ja Raahen masuunit kyettäisiin tämän vuosikymmenen lopulla uudistamaan.

Wärtsilän viime vuosi tulee olemaan heikohko, mutta positiivinen sentään. Omaisuuden myynnistä saatu tuloshyöty on Kari Sairon mukaan nyt syöty.

Vuosia jatkunut päätuotteen, laiva- ja voimaladieseleiden heikko menekki on johtanut rajuihin saneerauksiin Hollannissa, Ranskassa ja nyt myös Turussa.

Yhtiö rakentanee ainakin lähitulevaisuuden moottorituotantonsa Aasian, Italian Triesten ja Vaasan akselille, Sairo arvioi.

Kun Turun tehdasta ajetaan alas, Wärtsilän palkollisten määrä putoaa Suomessa jo alle kolmen tuhannen.

Suuryritysten häntäpäässä Elcoteqin liikevaihto laski viime vuonna, mutta sen tuloksen odotetaan vajaasta 20 miljoonasta paranevan. Alkuvuodesta Irak ja sars korvensivat firmaa, mutta toimintoja uudelleen järjestelemällä kannattavuus saatiin ylämäkeen.

Noin 20 000 työpaikkaa heiluttava telakkateollisuus on yhä veitsen terällä. Murheenkryyni on Metallin Antti Jokisen mukaan erityisesti Masan Helsingin telakka, jolta työ on lopussa. Kuukauden kuluttua valtion ehkä tilaama monitoimimurtaja ja syksyllä työn alle tuleva venäläismurtaja tulevat todelliseen hätään. Silti kaikilla päätelakoillamme, Porissa, Raumalla, Turussa ja Helsingissä pakkolomaruletti pyörii jatkossakin, eikä täystyöllisyyttä näkyvissä ole.

Eero Kosonen