Työ ja työvoima liikkuvat Viron ja Suomen välillä tiuhaan. Virosta myönnettiin viime vuonna 8 000 työlupaa Suomeen. Samanaikaisesti Virossa työskenteli 5 000 suomalaista. Todelliset siirtotyöläismäärät lienevät virallisia lukuja huomattavasti suuremmat.

Suomalaisten ei silti pidä pelätä virolaisten hyökkäystä Suomen työmarkkinoille, Viron Metallityöväen liiton puheenjohtaja Endel Soon rauhoittelee. Esimerkiksi Irlanti käy pestaamassa virolaista työvoimaa, joka tunteekin sinne vetoa. Soonin mielestä maasta muuttoa ei pidä nähdä vain ongelmana; isänmaataan rakastavat virolaiset kun kuulemma palaavat parin vuoden kuluttua maailmalta saadun kokemuksen ja pätevyyden kanssa.

Suomen Metallityöväen Liiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa ei usko virolaisten ryntäystä Suomen työmarkkinoille toukokuun alussa, sillä siirtymäajan valvonta jarruttelee työvoiman liikkeitä, mutta työvoimapulan mahdollisesti koittaessa tilanne voi muuttua.

– Nykyisessä työttömyystilanteessa työvoiman liikkuminen voidaan pitää aisoissa. Mutta sinä päivänä kun Suomessa on työvoimapula, eikä Viron elintaso ole lähtenyt vielä kehittymään, suomalaisia värväystoimistoja alkaa syntyä Tallinnaan, Vuorenmaa arvelee.

Globalisaatio palkitsee ja piiskaa

Yritysten hinku muuttaa halvan työvoiman etelänaapuriin alkaa Soonin mukaan hiipua.

– Kun Virosta tulee EU:n jäsen, hinnat kohoavat, työvoiman hinta nousee ja ulkomaalaisten yritysten mielenkiinto laimenee. EU:n työelämää koskevat direktiivit tulevat voimaan myös Virossa, Soon muistuttaa.

Viro ei ole pelkästään hyötynyt pääoman ja yritysten vikkelistä liikkeistä, vaan on saanut maistaa myös globalisaation nurjaa puolta. Yrityksiä muuttaa Virosta vielä halvemman työvoiman perään muun muassa Tsekinmaalle. Ja Ukrainasta virtaa halpatyövoimaa telakkatyömaille Viroon.

– En koe paria sataa ukranaista telkkatyöntekijää ongelmana. Virossa on pula muun muassa ammattitaitoisista hitsareista, ja ukrainalaisten valtaamat työpaikat synnyttävät työtä myös virolaisille, Soon huomauttaa.

Metallialalla on Virossa työvoimapula: 2 000 työpaikkaa huutaa tekijäänsä.

Elintasokuilu umpeen järjestäytymällä

Virolaisen metallimiehen palkka on viidennes tai kuudennes suomalaisen saamasta. Vaikka palkat nousevat kymmenen prosentin vuosivauhtia, Viron palkkataso saavuttaa Endel Soonin mukaan puolet suomalaisesta tasosta vuoteen 2016. Elintasojen arvellaan olevan samalla viivalla 30 vuoden kuluttua.

Maaottelussa työstä ja työvoimasta ei Metallityöväen Liiton puheenjohtajan Erkki Vuorenmaan mielestä selvitä kuin kasvattamalla suomalaisen teollisuuden jalostusarvoa.

– Tuotekehityspanokset on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja huolehdittava osaamisesta. Silloin pysymme eturintamassa. Uskon vakaasti, että Suomi pärjää kilpailussa, Vuorenmaa sanoo.

Ay-liikkeen keinoksi jää Viron järjestäytymisasteen nostaminen. Suomenlahden etelärannan metalliväestä vain 15 prosenttia on järjestäytynyt. Suomalaisomisteisissa metalli- ja elektroniikkayrityksissä järjestäytyminen on lähes olematonta.

– Alhainen järjestäytyminen ei koske vain suomalaisten omistamia, vaan kaikkia ulkomaalaisessa omistuksessa olevia yrityksiä. Toukokuussa tulee voimaan sosiaalidialogilaki, joka edellyttää työehtosopimusten solmimista. Uskon, että työnantajatkin alkavat kiinnostua palkansaajien järjestäytymisestä, koska neuvotteluosapuoli on löydyttävä, Endel Soon sanoo ja näkee jo merkkejä asenteiden muutoksesta.

– Vielä vuosi sitten ay-ihmisillä ei ollut yrityksiin menemistä, mutta nyt työnantajat saattavat itse ehdottaa tapaamista ja keskusteluja.

Suomen Metalliliitto tukee virolaisten järjestäytymistä tarjoamalla muun muassa koulutusapua. Yhtälö on Vuorenmaan mielestä selkeä.

– Kun järjestäytymisaste Virossa nousee, autamme itseämme ja samanaikaisesti Viron metallityöläisiä. Kumpikin hyötyvät. Perusjuttu on, että virolainen ay-liike vahvistuu omin voimin. Apua ja tukea voidaan antaa ja kertoa oman sopimuspolitiikkamme kokemuksista, mutta valmiita malleja ei voi viedä, Vuorenmaa sanoo.

Hän muistuttaa, että järjestäytymisasteen hilaaminen ylöspäin koskee kaikkia uusia EU-maita.

– On tärkeää saada vahvistumaan kaikkien kymmenen uuden maan ay-liike. Uskon, että se vahvistuukin sen verran, että siitä tulee uskottava sopijaosapuoli. Vanhat jäsenmaat eivät voi kauaa katsella sivusta, jos huonolla sosiaaliturvalla ja kehnolla työturvallisuudella poljetaan työn hintaa.

Leena Seretin