Liki 30 kunnan kanssa käydään neuvotteluja joko osakkuuden siirrosta tai uustuotannosta. Tällä hetkellä yhtiöllä on noin 1 300 asunnon uustuotanto lähivuosille.

Rahapulassa painiskeleville kunnille vuokra-asuntokannan myynti yhtiölle on houkuttavaa. Kunta saa kertatulona sijoittamiensa varojen määrän rahaa ja vastineeksi Kunta-asunnot Oy:n osakkeita. Samalla päättyy kunnan taloudellinen vastuu kiinteistöistä. Kaiken kaikkiaan kunta muuttuu asumispalveluiden tuottajasta niiden tilaajaksi.

Onko tuottavasta omaisuusmassasta luopuminen pitkän päälle kannattavaa, jää nähtäväksi. Alkuvaiheessa asukkaat vastustivat hanketta monissa kunnissa, asiaa puitiin oikeudessakin ainakin Ylöjärvellä. Pikaiset vuokrankorotukset ja hallinnon siirtyminen pois kotikunnasta pelottivat asukkaita.

Yhtiö lienee ottanut opikseen näistä kokemuksista, sillä asukashallintoa on uudistettu lähidemokratian suuntaan. Nyt yhtiö ilmoittaa tarjoavansa asukkailleen lakia laajemman asukashallinnon.

Tämän vuoden alusta Kunta-asunnot Oy:n asuntojen keskivuokra on 7,04 euroa kun se edellisvuonna oli 6,82 euroa. Korotus tekee prosenteissa 4,07 eli jopa kaksi kertaa enemmän kuin maassa keskimäärin.

Kuntien vuokra-asuntokannan siirtyminen Kunta-asunnot Oy:lle herättää edelleen kysymyksiä. Tuoko se kunnille lopulta taloudellista hyötyä vaiko vain kiinteän omaisuuden menetystä? Entä mitä tavoitteita Kunta-asunnot Oy-konsernilla pitkän päälle on? Ovatko kuntien entiset vuokra-asunnot ja yhtiön uustuotanto pian pörssissä?

Paraskaan lähidemokratia ei korvaa kaukaisen ja kasvottoman isännän tuomia haittoja tai markkinavoimien jylläystä pörssisaleissa.