Vuonna 1970 perustetun säätiön tavoitteena on tarjota laadukasta asumista omakustannushintaan. Pakettiin kuuluu tavoitteen mukaan myös viihtyvyys ja sosiaalinen turvallisuus, samoin asukkaiden kouluttaminen ja asukasdemokratia.

Tesoman Virontörmänkatu 2:n 1972 valmistuneessa talossa alusta saakka asunut Elsa Koskinen on ollut asukasaktiivi 15 viime vuotta. Eläkkeellä oleva päiväkodin keittäjä on taitava niin edunvalvojana kuin letunpaistajana asukasilloissa.

– Oman talon ja sen asukkaiden asiat ovat tietenkin lähinnä toiminnassani, mutta myös lähitalojen asukastoimikuntien yhteistyöryhmät työllistävät sekä niiden kautta vuorovaikutus VTS:n hallituksen kanssa. Asukkaiden etujen valvonta remontteja tehtäessä on yksi tärkeimpiä käytännön tehtäviä, pohtii Elsa Koskinen aktiivin toimenkuvaa.

Vaikka demokratia kuinka pelaisi säätiössä, se ei toimi ilman valppaita asukkaita.

Esimerkiksi remonteissa saattaa tulla helposti turhaa laskua, elleivät asukkaat ole tarkkana. Tarkkuus taas edellyttää perehtymistä budjettiesityksiin ja kirjanpidon seurantaa tarvittaessa.

– Meidän talojemme peruskorjauksen jälkeen perustettiin erilaisia työryhmiä, mm. asukasdemokratiaryhmä. Joka talossa on oma asukastoimikunta ja joka rapussa yhdyshenkilö. Näin sana kulkee aste asteelta eteenpäin, tarvittaessa säätiön hallitukseen saakka. Siihen kuuluvat myös asukkaiden valitsemat edustajat, mikä on mielestäni erittäin tärkeää, sanoo Elsa Koskinen.

Luottamus poistaa turhia kiistoja

Uutta asukasdemokratian muotoa VTS:n taloissa ovat asukasekspertit, jotka valitaan talotoimikunnan jäsenten keskuudesta ja koulutetaan energia-asioiden sekä huolto- ja kunnossapitotöiden asiantuntijoiksi. Vapaamuotoisempaa mutta ei vähäisempää osallistumista edustaa 2-4 hengen "puskaporukka", joka vastaa kukkasista ja muista pihojen viihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä.

Elsa Koskisen juttukumppanina oleva VTS:n hallituksen asukasjäsen Taisto Aaltonen sai hyvän opin toimintaan asukasaktiivi Meeri Laukkaselta, jonka ohjeen mukaan "asukastoiminnassa tarvitaan kyseenalaistamista ja kansalaisrohkeutta". Monet kamppailut läpikäynyt Aaltonen on kouliintunut aktiivi, joka tulee aina paikalle talotoimikuntien tarvitessa apua.

– Säätiön järjestämä koulutus on asukastoimikunnaille tosi suuri apu. Puheenjohtajien, sihteerien ja rahastonhoitajien koulutusta on ollut kaiken aikaa, mutta budjettikoulutusta ja asukaseksperttien valmennusta on ollut vasta muutaman vuoden ajan. Asenteetkin ovat kehittyneet parempaan suuntaan, esimerkiksi niin että asukkaiden esittämiin asioihin vastataan aina, sanoo Aaltonen.

Aaltonen kertoo vieneensä säätiön hallitukseen asukkaiden kantaa mm. siitä, että remontit jakautuisivat tasaisesti, jolloin ne eivät rasittaisi asukkaita taloudellisesti turhan paljon.

– Saimme asukasaktiivien tarkastuksen ansiosta muutettua ylisuurta saunaremonttia kohtuullisemmaksi. Ja remontteihin saamme valita joko kolmen, viiden tai kymmenen vuoden lainan, kertoo Aaltonen.

Turhat kiistat ja äänestykset ovat vähentyneet Aaltosen luottamustehtäväkauden aikana. Se johtuu hänen mielestään siitä, että säätiö kysyy asukkaiden kantaa ja myös kuuntelee sitä vakavissaan.

Kritiikin sijaa  on aina

Suhteissa on kuitenkin aina muuttuvat tekijänsä, eikä eteenpäin mennä tasaisesti. Esimerkiksi asukkaiden vaihdokset ja isännöitsijän persoona ovat tällaisia tekijöitä.

Koskisen ja Aaltosen mukaan korjattavissa oleva ongelma on isännöitsijöiden työnantaja. Nykyisellään he ovat Kiinteistöpalvelun palveluksessa.

– Jos he olisivat VTS:n palveluksessa, ei olisi nykyistä kahden isännän aiheuttamaa hankaluutta, pohtii Aaltonen.

VTS:n taloissa asuu kuitenkin suhteellisen tyytyväisiä vuokra-asukkaita. Ainakaan Koskinen ja Aaltonen eivät olisi halukkaita lunastamaan asuntoja omakseen eivätkä muuttamaan toisen vuokraisännän hoteisiin.

– Onhan kaikenlaista puhetta ollut, mutta ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa hyviä systeemejä. Myöskään kaupungin omistaman säätiön asuntojen myyntiä Kunta-asunnot Oy:lle ei ole edes vakavasti esitetty. Onneksi, toteaa Aaltonen.

Hannu Oittinen

Asukasdemokratia syntyi VVO:ssa

Osuuskuntana 35 vuotta sitten aloittaneessa VVO:ssa asukasdemokratiaa on pyöritetty jo kolme vuosikymmentä.

– VVO:n malliin ja kokemukseen nojautuen säädettiin myös kesällä 1990 laki yhteishallinnosta aravavuokrataloissa, Päivi Raami kertoo.

Yli 70 kunnassa asuntoja omistavan VVO:n asukashallinnon perusyksikkö on talotoimikunta. Sen asukkaat valitsevat yleisessä kokouksessaan joka toinen vuosi. Talotoimikunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu ideoida ja pyörittää asukkaiden yhteistoimintaa ja hyväksyä talokohtaiset järjestysmääräykset.

Toimikunnan puheenjohtajaa kutsutaan VVO:n mallissa luottamusmieheksi. Hän edustaa asukkaita talon huoltoon ja isännöintiin päin, tekee remonttialoitteita ja seuraa kiinteistön hoitoa ja kustannuksia.

Luottamusmiehiä varahenkilöineen VVO:n taloissa toimi viime vuonna yli 1 200 ja talotoimikuntia 450. Energian käyttöä ja ympäristönhoitoa valvovat erikseen valitut ekspertit, yhteensä yli tuhat henkeä ja talosuojelussa väkeä on kaikkiaan yli 700.

Kuntakohtaisesti VVO:n vuokralaiset kokoavat asukasneuvostoja, jotka nimeävät 300:a huoneistoa kohti yhden edustajan alueneuvostoon. Alueet taas valitsevat yhden edustajan asukastoimintaa valtakunnan tasolla junailevaan 15-jäseniseen asukashallitukseen. Yleisiä VVO:n asukastoiminnan ja vuokra-asuntopolitiikan linjoja pui puolestaan asukasedustajisto. Vuokralaisilla on kaksi paikkaa myös VVO Asunnot Oy:n hallituksessa ja koko yhtymän hallintoneuvostossa.

Kolme senttiä  tukea neliöltä

Seitsemän vuotta VVO:n asukashallinnon puikkoja pidellyt ja aikoinaan kymmenen vuotta itsekin taloluottamusmiehenä toiminut Päivi Raami pitää asukasyhteistyötä yhtenä nurkkakivenä VVO:n toiminnassa.

– Iso siivu markkinoinnista ja yhtymän maineesta on taattu, kun kykenemme pitämään asukkaat tyytyväisinä. Asukastoiminta on tärkeä osa yhtymän päätuotteesta, asumispalveluista. Emme pyöritä toimintaa, mutta pyrimme rakentamaan sille puitteet ja tukemaan sitä.

– Olemme havainneet, että hyväkuntoinen ja hoidettu asuinympäristö lisää asukkaiden omaa aktiivisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Ihmiset huomaavat, että heistä välitetään, hän sanoo.

Päivi Raamin mukaan VVO:n asukastoiminnassa kaikki kukat kukkivat. Yleisimmin siivotaan ja ehostetaan keväisin ja syksyisin porukalla pihaa tai istutaan yhdessä pohtimassa taloyhtiön asioita.

Viime vuonna VVO:n taloissa järjestettiin tuhannet talkoot, taloissa pyöri kaikkiaan 360 kerhoa ja monista yhteisistä oleskelutiloista oli kehitetty nykyaikaisia tietotupia.

Varsinkin yhtymän alueportailla järjestetään vuosittain myös erilaista vapaa-ajan toimintaa ja koulutusta, usein varsinkin taloudenpidossa sekä energia- ja ympäristökysymyksissä.

– VVO tukee asukastoimintaa kolmella sentillä asuinneliöltä. Niinpä esimerkiksi 50 asunnon talo saa vuodessa tuhannen euron potin, jonka käytöstä yhteistoimintaan talotoimikunta päättää. Asukkailla on sovittaessa mahdollisuus hoitaa omatoimisesti myös kiinteistön huoltoon liittyviä tehtäviä ja saada sitä kautta etua lisää.

Taloissa asukkaiden yhteistyö elää aaltoliikettä, mutta koko yhtymän tasolla sitä ei havaitse. Yleensä aktiivisuus on katossa uuden talon alkutaipaleella tai asukkaita liikuttavien suurten, talossa tai ympäristössä tapahtuvien muutosten edessä. Luottamusmies ja isännöitsijä ovat toiminnassa avainhenkilöitä, mutta useasti myös kotiäitien suuri joukko talossa.

Eero Kosonen