vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)

Berliinissä vuokralainen katselee
putkenpäitä ja tyhjiä seiniä

pi-nu.gif (132 bytes) Vuokralla Saksassa

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  – Olen onnenpekka kun löysin kämpän keskeltä kaupunkia, sanoo 46-vuotias taloustieteilijä Jürgen Eichler. Hän muutti kaksi vuotta sitten Hessenistä Berliiniin uuden työpaikan toivossa. Asunto tärppäsi mutta työpaikka ei, kuten nykyään niin monella saksalaisella.

Pieni kaksio 80-luvun kerrostalossa Länsi-Berliinissä lähellä kuuluisaa KaDeWe -tavarataloa ja keskikaupungin palveluja on suoranainen löytö. Muut vaihtoehdot olisivat olleet laitakaupungin betonilähiöissä. Neljänkymmenen neliön asunnon vuokra on 389 euroa kuukaudessa. Lisäksi tulevat vesi-, sähkö- ja lämmityskulut. Sähkö maksaa Berliinissä 17,19 senttiä kilowattitunnilta, vesikuutio 3,84 euroa.

Vuokralla asuminen on Saksassa tavallista eikä asumismuoto ole vaurauden mittari, pikemminkin asuinalue. Miljoonakaupungin kohu ei kuulu takapihalle. Foto: PERTTI RÖNKKÖHissin käytöstä toisessa kerroksessa asuvan Eichlerin on maksettava 400 euroa vuodessa. Ylempänä asuvat maksavat enemmän.

DDR:n aikaisista betonielementtitaloista Berliinin itäosasta asunnon saisi puolta halvemmalla. Silloin olisi luovuttava nyt nurkan takana olevista pikkumukavuuksista, kuten aamiaissämpylät pyöräyttävästä leipomoista, lehtimyymälästä ja kulmakapakoista.

– Minkä vuokrassa voittaa sen elämän laadussa menettää, Eichler sanoo ja pelkää samalla, että punavihreän hallituksen kansalaisia ärsyttävä työttömyysturvauudistus voi muuttaa tilannetta radikaalisti ensi vuoden alussa.

Betonikolossi odottaa

Pitkäaikaistyöttömille maksetaan tammikuusta lähtien työttömyysavustuksen sijasta tarveharkintaista sosiaaliapua. Eichlerille tämä merkitsee avustuksen putoamista kertaheitolla 900 eurosta 345 euroon kuukaudessa. Lisäksi hänet voidaan määrätä muuttamaan nykyistä halvempaan asuntoon, koska nykyinen vuokra ylittää hallituksen määrittelemän "kohtuullisen" tason 54 eurolla.

Todennäköisin osoite on joku Itä-Berliinin purkamista odotelleista betonikolosseista, joiden pelastukseksi kaupungin senaatti odottelee työttömien ja muiden köyhien muuttoaaltoa.

– Surkuhupaisaa tässä kaikessa on, että jos minut pakotetaan muuttamaan Itä-Berliinin puolelle, niin avustukseni putoaa samalla neljällätoista eurolla, sillä itäsaksalaisten ja itäberliiniläisten työttömyysavustus on vain 331 euroa kuukaudessa.

Riitaa remonteista

Asunnossa oli hänen tullessaan poikkeuksellisesti valmiina keittiökaapit ja tiskiallas. Jääkaappi, pakastin ja liesi oli hankittava itse. Saksassa on tavallista, ettei vuokra-asunnossa ole minkäänlaisia kalusteita. Vuokralainen katselee uuteen asuntoon tullessaan tyhjiä seiniä ja keittiön seinästä törröttäviä kylmä- ja kuumavesijohtoja.

Kaapistot, vesihanat, kodinkoneet ja usein myös lattiapinnoitteet on tuotava tullessaan ja vietävä mennessään, ellei saa kaupattua niitä seuraajalleen tai vuokranantajalle

Asuminen on säädelty yksityiskohtaisella vuokrasopimuksella. Grillaaminen parvekkeella on kielletty siinä kuin taistelukoirien pitäminenkin. 10-sivuisen sopimuksen kiistanalaisimmat kohdat koskevat vuokralaisille kuuluvia huoneiston "kauneuskorjauksia" ja muuttoremonttia. Asunnon tulisi olla lähtiessä samassa kunnossa kuin tullessa.

Eichler tietää kokemuksesta, että riita omistajan kanssa on ennalta ohjelmoitu.

– Moni vuokraisäntä pitää kolmen kuukauden takuuvuokraa saavutettuna etuna ja etsii suurennuslasilla vuokralaisen remontoimasta asunnosta sen verran puutteita, ettei suostu palauttamaan ainakaan koko summaa.

Useimmat vuokralaiset antavat periksi, sillä oikeudenkäynti on Saksassa hidasta ja kallista. Oikeussaliin ei ole asiaa ilman asianajajaa, eikä totuuden voittaminen ole aina varmaa. Saksan oikeuksissa puitiin viime vuonna miljoona remonttiriitaa.

Kohteliaat naapurit

– Omistusasunto ei ole minulle mikään tavoite, eikä olisi työttömyyden takia juuri nyt mahdollistakaan. Yhdelläkään tuttavallani ei ole omistusasuntoa.

Vuokralla asuminen kuuluu saksalaiseen elämänmenoon. Yhteiskunnallisen aseman mittarina toimii enemmän asuinalue kuin asumismuoto. Eichlerin asuma Schöneberg on tunnettu siitä, että siellä rikkaat ja köyhät asuvat samoilla kulmilla.

Eichlerin kotitalossa naapurit tervehtivät rapuissa ja hississä kohteliaasti toisiaan. Muu kanssakäyminen on vähäistä. Yksin ja unohdettuina kuolleet vanhukset ovat myös Berliinin kerrostalojen arkea.

Poran ulina raikuu läpi talon uusien naapurien yrittäessä kiinnittää taulujaan kivikovaan seinään. Kaikki häiriköivät vuorollaan, Eichler naurahtaa ymmärtäväisesti. Hänen taulunsa odottavat edelleen lattialla seinän vieressä.

– Eipähän tarvitse paikata reikiä, jos Schröder määrää muuttamaan.

Pertti Rönkkö
Berliini
teksti, kuva

VUOKRALLA SAKSASSAalkuun

  • Saksan 36 miljoonasta asunnosta 56 prosenttia on vuokra-asuntoja.
  • Saksassa maksetaan kylmää ja kuumaa vuokraa. Kylmä vuokra jakautuu netto- ja bruttovuokraan.
  • Kylmällä nettovuokralla tarkoitetaan kuukausivuokraa ilman sivukuluja, ja se on vuokranantajalle puhdasta tuloa.
  • Kylmä bruttovuokra sisältää jyvitetyn osuuden talon jätehuolto- ja siivouskuluista, vakuutuksista, hissinkäytöstä, rapun ja pihan valaistuksesta, kiinteistöverosta, putkistojen ja vesimittareiden ylläpidosta, lämmityslaitteiston huollosta, keskusantennista, vesirännien puhdistuksesta sekä muista kiinteistökuluista. Osa kuluista peritään ennakkoon kuukausivuokran yhteydessä. Todellisiin kuluihin perustuva tasoituslasku tulee kerran vuodessa.
  • Lämmin vuokra sisältää kaiken muun lisäksi lämmön. Useimmissa asunnoissa asukkaat maksavat lämmityskulut erikseen samaan tapaan kuin veden ja sähkön.
  • Käytetyn lämpöenergian mittaamista varten laki määrää vuokra-asunnon jokaiseen lämpöpatteriin sinetöidyn mittarin, joka luetaan kerran vuodessa. Lämmöstä maksetaan todellisen kulutuksen mukaan. Jos ikkunoista ja ovista vetää, niin niiden tiivistäminen jää vuokralaisen murheeksi, koska hän maksaa lämmityskulut.

Palkkatyöläinen 1.9.2004 nro 7/04

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)