Kun "tukitöitä" ulkoistetaan, ne ostetaan yleensä alihankkijalta. Vuokrafirmojen palkollisilla paikataan ruuhkahuippuja ja sairaslomia – ainakin teoriassa. Ulkoistamisen temppupaletti ei kuitenkaan tähän rajoitu, vaan yritykset ja myös julkisalat ostavat ulkoa äärimmillään jopa tulevaisuuden nuottinsakin.

Ay-liikkeelle viipaloitu tuotanto on iso edunvalvonta- ja järjestöongelma – ja siksi työnantajat sitä usein harrastavatkin. Työmaat muutetaan hollintalleiksi, joiden kaikista ovista vetää ja joissa vastaan ramppaa outoja naamoja yhtenä nuorana kuka puskuri- kuka joustotyöläisenä.

Ulkopuolisen työvoiman käyttö on kasvattanut edunvalvontaan eräänlaisen ruostevyöhykkeen, jolla työehtojen valvonta hoipertelee ja keinottelu on jokapäiväistä.

Sekä alihankinta- että vuokratyömääräyksissä on SAK:n vastaavan lakimiehen Jorma Rusasen mukaan pitkä liuta kovia kehittämiskohteita, joita pitäisi kyetä edistämään jo seuraavalla sopimuskierroksella. Niitä ovat mm. ulkopuolisen työvoiman käytön säätely, työehtovalvonnan tehostaminen, rikkomusten tiukempi kriminalisointi, työn tilaajan vastuu ja ammattiliittojen kanneoikeus.

Työn järjestely isäntävallan ydintä

SAK:n lähtökohta on edelleen se, että pysyvä työ tehdään pysyvällä henkilökunnalla. Jos ulkopuolista tai määräaikaista väkeä tarvitaan, sen käytöstä ei voi seurata uhkia vakinaisten työehdoille.

Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia laki- ja sopimusmääräyksiä on vatkattu useissa tes-neuvotteluissa ja vatkataan tänäkin syksynä. Joitakin alakohtaisia edistysaskeleita on onnistuttu harppaamaan, mutta kun töiden organisoinnissa on kyse isäntävallan ytimistä, Eteläranta on pysynyt tylynä laajemmille uudistuksille.

Sekä alihankinta että vuokratyö tunnettiin SAK:n ja teollisuuden yleissopimuksessa jo 1969. Paperi uusittiin 1997. Alihankinnasta sopimus sisältää lähinnä hurskaita toiveita, mutta rajaa sentään vuokratyön ruuhkahuippujen tasaamiseen ja sellaisiin erikoistilanteisiin, joissa omalla väellä ei pärjätä. Määritellyksi tulee myös epäterve työvoiman vuokraus.

Paitsi teollisuuteen, palkolliset ovat saaneet ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia pykäliä myös kunnan ja valtion virka- ja työehtosopimuksiin. Sen sijaan paisuvan yksityisen palvelualan työnantajat ovat vastustaneet sääntöjä tiukasti.

Liitot suitsivat alihankintaa

Muutamissa teollisuuden sopimuksissa on kyetty puristamaan pelisäännöt myös alihankinnalle.

Paperialalla esimerkiksi on yksilöity, millä säännöillä vierasta väkeä voidaan tilapäisesti käyttää remonteissa, kuljetuksissa ja puiden käsittelyssä tehdasalueella. Siivous, vartiointi ja niihin verrattavia tuotannon palveluita saa myös ostaa ulkoa, jos siitä kyetään paikallisesti sopimaan. Samalla työnantajat ovat kuitenkin sitoutuneet olemaan laajentamatta ulkopalveluita menossa olevalla sopimuskaudella.

Sähkön tietoliikennesopimuksessa määritellään vieraan työn käyttötavat ja -tilanteet yksityiskohtaisesti. Paitsi työhuippujen tasaamiseen, ulkoa ostetun työn aiheellisuutta tulee sopimuksen mukaan tarkastella myös taloudellisin ja toiminnallisin kriteerein.

Viime kesäkuussa Kemianliitto teki työn vuokrauksesta te-sopimuksen Palvelualojen toimialaliiton kanssa. Tämä sopimus antaa Kemian luottamusmiehille mm. oikeuden edustaa työpaikalla käytettäviä vuokramiehiä.

Tilaajavastuun pää raollaan

Vierasta työvoimaa säädellään myös yt-lailla, joka sanoo, ettei tavanomaisiin ja vakinaisiin töihin tule käyttää ulkopuolisia. Vierasväen käyttö ei saa myöskään syödä samaa työtä tekevien vakinaisten työpaikkaa.

Yt-lain mukaan työnantajan on kerrottava ulkopuolisen työvoiman käyttösopimuksen aiotusta sisällöstä niiden työntekijöiden edustajille, joiden töitä ulkoistus koskee, ja otettava sopimus työntekijöiden vaatiessa yt-menettelyyn. TT:n ja SAK:n yleissopimus määrää lisäksi, että työnantajan on etukäteen informoitava pääluottoa ja ts-valtuutettua vierasväen käytöstä.

Vuokratyöläisten työehdot selkiintyivät merkittävästi 2001:n työsopimuslaissa, joka määrittää vuokramiesten vähimmäisehdot ainakin tilaajaa sitovan tessin tasolle. Samaa tarkoittava määräys sisältyi jo TT–SAK:n 1997:n yleissopimukseen.

Toisin kuin vaikkapa Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa työn tilaajan vastuu työehdoista ja sosiaalimaksuista on meillä edelleen levällään ja työnantajat vastustavat sitä ankarasti.

Tes-tasolla ainoa tilaajavastuuta koskeva määräys seisoo rakennuksen sopimuksessa. Se velvoittaa tilaajan maksamaan työmaansa aliurakoitsijan työntekijän palkan ja lomakorvauksen, jos alihankkija luikkii vastuitaan pakoon. Rakennusalan tes-osapuolet julkaisivat kesäkuussa myös yhteisen oppaan vastuullisesta rakentamisesta, jossa tilaajaa opastetaan varsinkin ulkomaisten työntekijöiden urakkasopimusten teossa.

Laurea hoitaa tietotekniikan omana työnä ja säästää merkittävästi. Laurean laskelmien mukaan pelkästään reilun sadan verkon aktiivilaiteen hankintahinta kuoletetaan muutamassa kuukaudessa säästyneinä kuukausimaksuina.