YIT piti sopimusta niin merkittävänä, että se noteerattiin konsernin vuosikertomuksessa 2000. Sen mukaan "tuotekehitys- ja markkinointipanostus" ei mennyt hukkaan: kuntasektorilla saavutettiin "aluekunnossapidossa merkittävä päänavaus".

Sopimus koski alun perin kunnan tiestönhoitoa. Viime vuoden lopulta lähtien YIT hoitaa myös kiinteistöjen pihat, ulkoliikunta- ja viheralueet.

Sopimus maksaa Oulunsalolle 1,4 milj. euroa.

Kunnan työntekijöitä ei sopimuksen myötä pantu kilometritehtaalle eivätkä he siirtyneet YIT:nkään palvelukseen eli työttömyyttä sopimus ei merkinnyt.

Sen sijaan monelta paikalliselta traktoriurakoitsijalta loppuivat työt suuren yrityksen viedessä heiltä mm. teiden auraukset.

Kunnan kiinteistöjen hoitajilta sopimus vei pois ulkoalueiden hoidon. Työt eivät kuitenkaan ole vähentyneet.

– Kunnossapitoon riittää nyt enemmän aikaa. Kiinteistöissä on aina pientä korjaamista ja remonttia, kiinteistönhoitaja Arto Pietarila kertoo.

Töitä tekee Pietarilan lisäksi kolme muuta miestä.

Eteni kuin lumivyöry

Oulunsalon KTV:n pääluottamusmies Seija Tervonen oli kunnanvaltuustossa 1990-luvun lopulla, jolloin ulkoistamisbuumi kunnassa alkoi. Asiasta käytiin kovaa vääntöä.

– Se oli kuin lumivyöry. Kun jokin asia lähtee poliittisessa järjestelmässä etenemään tiettyyn suuntaan, sitä ei pysäytä mikään, Tervonen muistelee.

Tervosen mukaan kunnossapidon ulkoistamista perusteltiin säästöillä ja laadukkaalla työn jäljellä.

– En ole nähnyt mitään säästölukuja, vaikka pääluottamusmiehenä voinkin osallistua valtuustoseminaareihin. Niissä on sanottu vain, että asioita on vaikea yksilöidä, Tervonen selvittää.

Myös kunnossapitosopimus on jäänyt hämärän peittoon.

– Sitä en ole saanut nähdä liikesalaisuuteen vedoten. Olen nähnyt vain asiakirjaluonnoksen, jossa kerrotaan, mitä sopimuksessa on huomioitava.

Valituksia riitti

Kunnossapidon työn jälki on puhuttanut kuntalaisia. Arto Pietarilan mukaan ulkopuolisen urakoitsijan töiden tasosta tuli varsinkin vuodenvaihteen jälkeen valituksia kuntalaisilta.

– Kouluilta valitettiin mm. piha-alueista, jotka oli huonosti siivottu, hän kertoo.

Talvikunnossapidosta tuli ankaraakin palautetta. Viime vuonna erään haja-asutusalueen tietä ei aurattu koko talvena, minkä vuoksi asukkaat joutuivat pitämään omin voimin tien auki.

Tätä nykyä työn jälki on Pietarilan mukaan "ihan hyvä" eli nyt on päästy samalle tasolle kuin ennen, jolloin työt hoidettiin kunnan voimin.

Pietarila arvelee YIT:n yrittäneen aluksi hoitaa velvoitteensa liian pienellä miehityksellä.

– Nyt heillä on enemmän ukkoja kuin meillä, kun hommia pyöritettiin kunnan työnä, Pietarila sanoo.

Kunta säästää 100 000 euroa

Oulunsalon ympäristöjohtaja Jouko Leskisen mukaan 1,4 milj. euron satsaus on kannattanut: säästöä syntyy.

– Kunta nettoaa vuosittain noin 100 000 euroa. Hyvä puoli on myös se, että omat työpaikat eivät olleet uhattuina, Leskinen kertoo.

Myös alkuaikojen valitukset ovat vähentyneet selvästi. Kuntalaiset ovat Leskisen mukaan nyt tyytyväisiä kunnossapidon tasoon.

– Kun kiinteistöjen pihat hoidettiin omana työnä, sen kuormitus oli liian iso. Kun kiinteistönhoitajat 'vetäytyivät sisälle', se oli suuri helpotus, Leskinen sanoo.

Leskisen mukaan tämän kokoluokan päätös on aina kuntakohtainen ratkaisu ja välttämätön.

– Tällaisiin ratkaisuihin on löydettävä poliittisella tasolla yksimielinen ratkaisu. Mitkään ideologiat eivät saa vaikuttaa, kun verovaroin järjestetään palveluja, hän painottaa.

Oulunsalon pilottihanke on Leskisen mukaan poikinut lukuisia kyselyitä.

– Meille tulee viikoittain muista kunnista sähköpostia, jossa kysellään mallistamme.

Tällainen malli toimii Leskisen kokemuksen mukaan vain siellä, missä on olemassa tehokkaat markkinat ja toimijat. Ei syrjäseuduilla.

"Kunnan omaa työtä kehitettävä"

Pääluotto Tervonen muistuttaa Kuntaliiton kilpailupolitiikan strategisista pelisäännöistä palvelujen järjestämisessä kuntalaisille.

Pelisääntöjen mukaan "kunnan oman toiminnan jatkuva kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä riippumatta palvelujen järjestämisestä".

Näin ei Tervosen mukaan ole tapahtunut ainakaan Oulunsalon kunnan varikon kohdalla.

– Varikkotoimintaa ei ole kehitetty lainkaan. Toiminta on ajettu melko alas sen jälkeen, kun YIT otti kunnossapidon haltuunsa, Tervonen huomauttaa.

Varikolla on neljä työntekijää, joiden työnkuva Tervosen mukaan on epäselvä. Työntekijät hoitavat vielä mm. kunnan satama-aluetta Varjakassa.

- Ja hyvin hoitavatkin. Alueelle vedettiin mm. kesällä uusi asfaltti. Satama onkin kunnan helmi, Tervonen kertoo.

Seppo Korhonen
Harri Nurminen

Asiakaspalvelujen ostot olivat Kuntaliiton vuosi sitten julkistaman tiedon mukaan 830 miljoonaa euroa.

Palvelutyönantajien teettämän selvityksen mukaan ostopalveluissa suurin kasvu on siivouksessa. Myös monet kiinteistöpalvelut ostetaan yksityisiltä yrityksiltä, esim. erikoislaitehuolto- ja lvisa-huoltotyöt.

Kuntaliiton hallitus suosittikin yksityistämisbuumia ennakoiden kesäkuussa 2003, että kunnat laatisivat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi strategiset linjaukset palvelujen järjestämisestä, jotta palvelurakenteiden muutos tapahtuisi hallitusti.

Kansalaiset eivät kuntien palvelujen yksityistämistä hyväksy. Suomalaisten mielipidettä on kysytty hiljattain kahdessakin mielipidetiedustelussa, joiden mukaan luottamus kuntien itsensä tuottamiin palveluihin on kasvussa.

KTV:n viime toukokuussa Suomen Gallupilla teettämässä tutkimuksessa 41 pros. suomalaisista pitää kuntia kaikkein luotettavimpana palveluntuottajana. Määrä oli enemmän kuin 2002, jolloin edellinen selvitys tehtiin.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että luottamus yksityisten yritysten palvelukykyyn on laskussa: vain 11 pros. luotti yksityisen voimaan, 2002 luottoa löytyi vielä 12 pros. verran.

KTV:n mukaan tätä taustaa vasten Kuntaliiton, Palvelutyönantajien ja joidenkin päättäjien puheet palveluiden yksityistämisestä tuntuvat oudoilta, eivätkä ne vastaa veronmaksajien tahtoa.

Tutkimuksessa haastateltiin lähes 1 300 suomalaista.

Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista vastustaa palvelujen yksityistämistä. Vain yksi kolmasosa on yksityistämisen kannalla.

Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) TNS-Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan 82 pros. pitää kuntien palveluja riittävinä, 18 pros. mielestä ne ovat riittämättömiä.