– Paha juttu, että ylipäänsä kukaan jäi ilman työtä vastoin tahtoaan. Keskusteluja ei vielä ole henkilökohtaisella tasolla käyty, mutta vaikuttaa siltä, että muutama voisi ajatella lähtevänsä eläkkeelle, sanoo KTV:n aluepäällikkö Rune Takamaa heti neuvottelujen päättymisen jälkeen. Tiedotustilaisuus henkilöstölle pidetään myöhemmin samana päivänä, mutta töitä koskevista järjestelyistä neuvotellaan vielä lähemmin.

– Osalla työaika lisääntyy, osalla vähenee, osa vaihtaa työpaikkaa. Palapeli on iso ja muutokset koskettavat kaikkia.

Takamaa on istunut yt-neuvotteluissa yhdessä pääluottamusmies Hans-Erik Löfrothin, keittiöhenkilöstön luottamusmiehen Katarina Matikaisen ja siivoushenkilöstön luottamusmiehen Katriina Storbackan kanssa. Vastassa oli ISS:n nelimiehinen ryhmä henkilöstöpäällikkö Tapio Järvisen johdolla.

– Yt-neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, ISS:n suhtautuminen oli asiallista. Saavutettua tulosta voi luonnehtia tyydyttäväksi, Takamaa sanoo ja lisää, että KTV sai lävitse joitakin ehtoja, jotka ylittävät työehtosopimuksen tason, esim. lomakysymyksissä.

Kunta hyväksyi aluksi KTV:n vaatimuksen siitä, että 1946 ja sitä ennen syntyneet saavat pysyä kunnan palveluksessa. Kymmenen henkeä "lainattiin" ISS:lle, mutta he hoitavat vanhoja työtehtäviään.

Takamaalle tämä oli suurin yksityistämispaketti, josta hän on joutunut neuvottelemaan. Toistaiseksi.

– Mutta valitettavasti vastaavia keskusteluja on käynnissä alueen muissakin kunnissa.

Keittiö- ja siivoustöissä vuorotellaan

Kruunupyyn noin 180 KTV:läisen pääluottamusmies Hans-Erik Löfroth on sitä mieltä, että yt-neuvottelut sujuivat kohtalaisesti.

– Vaikea sanoa, jatkuuko yksityistäminen. Minun tietääkseni muuta ei juuri nyt ole tekeillä, Löfroth sanoo.

Sen paremmin Löfrothin kuin Takamaankaan mielestä kunnan aiemmissa yrityksissä kehittää työnjohtoa ja tehostaa toimintaa yksityistämisen välttämiseksi ei ole paljon kehumista.

– Minun arvioni on, ettei sitä edes tosissaan yritetty, sanoo Löfroth. Takamaa puolestaan toteaa, että neuvottelut aloitettiin väärästä päästä.

– Ammattiosastoa ei otettu mukaan, vaan työnantaja valitsi henkilöstön edustajat. Ja nyt viime kesänä kunta ei osoittanut minkäänlaisia haluja kehittää omaa toimintaansa, Takamaa sanoo.

Keittiöhenkilöstön luottamusmiehen Katariina Matikaisen mielestä on hyvä, että epävarmuus on nyt ohi. Kaikki ovat miettineet, kuka joutuu lähtemään ja kuka saa jäädä.

– Lopputulos on parempi kuin mitä pelkäsin. Irtisanomisia tuli vähemmän, mikä tuntuu helpottavalta, sanoo Matikainen, joka aloitti luottamusmiehenä vasta tämän vuoden helmikuussa.

Jäljelle jäi sekä kokopäiväisiä että osa-aikaisia työpaikkoja. Keittiö- ja siivoushenkilöstön työtehtävien rajat muuttuvat joustaviksi.

– Tärkeintä on, että työpaikat ovat tallella. Mieluitenhan kaikki tekisivät koulutustaan vastaavia töitä, mutta ISS on luvannut meille koulutusta.

Keittiö- ja siivoushenkilöstö on joutunut elämään paineiden ja epätietoisuuden vallassa sen jälkeen kun ISS tuli kuvioihin.

– Myönteistä on, että työntekijöiden keskinäiset yhteydet ovat nyt parantuneet. Ennen kaikki olivat omissa oloissaan. Nyt ollaan kaikki samassa veneessä ja tarvitaan toisiamme, hän sanoo.

Ingegerd Ekstrand
kuva: Esa Melametsä

– Jos valmiutta ja tahtoa ei löydy, muutokset tapahtuvat kriisien kautta. Jos muutokset koetaan uhkana, ei mahdollisuutena, yksityistäminen jatkuu, sanoo Östdahl, joka itse uskoo jatkuvaan kehitykseen, myös kunnallisessa palveluntuotannossa.

Kuntasektorin tuottavuutta pitäisi valtiovarainministeriön mukaan nostaa 30 prosenttia, jos hyvinvointivaltio halutaan säilyttää.

– Prosessit on käytävä läpi. Joissakin toiminnoissa tuottavuuden lisääminen on vaikeaa, mutta siellä missä se käy, se on tehtävä, hän sanoo ja viittaa reskontraan: ISS:n aloitettua laskujen määrä putosi 20 prosentilla.

Tehokkuutta kasvatettava

Kunnanjohtaja korostaa, että työvoimaa on oltava todellisen tarpeen mukaan.

– Tason ratkaisevat sektorit, joilla tuottavuutta voidaan lisätä. Kunnan ainoa mahdollisuus on tehokkuuden kasvattaminen. Yritimme ensin tehostaa keittiö- ja siivoustoimintoja itse, mutta törmäsimme henkilöstön, opettajakunnan ja vanhempien tiukkaan vastustukseen.

– Kunnallinen järjestelmä on säilyttävä, vallitsevasta tilanteesta pidetään tiukasti kiinni ja vain tarjontaa ajatellaan, sanoo Östdahl, yksityisen Baltic Yachts –veneenrakennusjätin entinen toimitusjohtaja. Kunnanjohtajana hän on pikemminkin veturinkuljettaja, joka valitsee junalle oikean raiteen, mutta pysäkkejä on enemmän kuin ajoa. Yksityissektoria hän vertaa lentokoneeseen, missä lähtökohtana on todellinen kysyntä.

Viisivuotisella sopimuksellaan tanskalaisen ISS:n kanssa Kruunupyy laskee säästävänsä keskimäärin 500 000 euroa vuodessa. Palvelujen laatua seurataan säännöllisesti.

– Sopimus määrittelee esimerkiksi yksityiskohtaisesti lihan määrän yhdessä annoksessa, leikkeleen painon – liian ohuita makkarasiivuja ei hyväksytä.

Uudenlaista ajattelua

Östdahl sanoo, että julkinen sektori voi monta kertaa olla yhtä tehokas ja tuottava kuin yksityinenkin, jos asiat tehdään oikealla tavalla.

– Mutta jos ison osan kuntasektorista halutaan jatkavan kunnallisten palvelujen tuottajana, meidän on ajateltava asioita uudelleen, erityisesti kun katsotaan kehitystä EU:ssa.

Esimerkiksi avohoidossa Östdahl näkee mahdollisuuksia tiettyjen tehtävien ulkoistamiseen.

– Perustoiminnot, kuten sairauden- ja terveydenhoito on säilytettävä. Niidenkin suhteen on tosin olemassa se riski, että niitä joudutaan EU:n määräysten mukaan kilpailuttamaan.

Selvitäkseen kuntana ja säilyttääkseen saman palvelutason kuin Suomen kunnissa keskimäärin Kruunupyyn on otettava sosiaali- ja terveystoimensa tarkasteluun.

– Kustannukset ovat meillä keskitasoa suuremmat. Meidän on oltava vähän tehokkaampia ja taitavampia kuin suomalaisten kuntien keskimäärin, koska me saamme verotulojen tasauksen seurauksena vain 96 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista.

Lähipalveluita tarvitaan, mutta kunnan eri osien etujen ajaminen ei saa kunnanjohtajan mukaan vaarantaa itse palveluja.