– Senioriohjelman kehittäminen alkoi tehtaan tyky-ryhmässä. Ohjelmaa rakennettiin tiiviisti yhdessä työntekijäpuolen kanssa, tehtaanjohtaja Ritva Tuohimaa kertoo.

– Eikä homma onnistukaan, elleivät työntekijät ja työnantajat yhdessä laadi ohjelmaa, päivitä sitä ja korjaa ajan myötä, työsuojeluvaltuutettu Eija Selander muistuttaa.

Senioriohjelma on ulotettu koskemaan koko konsernia. Tällä hetkellä se on käytössä osalla tuotantolaitoksista.

Vapaat arvossaan

Saarioisten senioriohjelma tarjoaa 55 vuotta täyttäneille, talossa vähintään viisi vuotta työskennelleille mahdollisuuden päästä ohjelmaan. Esimies ja alainen käyvät kehityskeskustelun, jossa pohditaan yhdessä työuran jatkoa. Seniorilla on mahdollisuus siirtyä kolmivuorotyöstä kaksivuorotyöhön. Osa-aikaeläkeläinen voi käytännössä tehdä vain päivätyötä, jos työskentelee päivävuoroviikon ja pitää osa-aikaeläkepäivät iltavuoroviikolla.

– Käytetyimpiä senioriohjelman anteja ovat fysikaalinen hoito ja lisävapaat. Talokohtaisen palvelusvuosirahan ja lomarahan voi osin tai kokonaan vaihtaa vapaaksi. Tätä väki arvostaa, sillä monilla on huolehdittavanaan omat ikääntyneet vanhemmat ja hinku päästä hoitamaan lastenlapsia on myös kova, Eija Selander sanoo.

Hänkin kuuluu senioriohjelmaan ja on käyttänyt fysikaalisia hoitopalveluja.

– Olen nyt päätoiminen työsuojeluvaltuutettu, joten vapaisiin ei ole niinkään tarvetta. Elintarviketyö on kuitenkin fyysisesti hyvin raskasta toisto- ja kylmätyötä, joten fysikaalisilla hoidoilla voidaan helpottaa kipuilua ja oireilua.

Keskinäistä kunnioitusta

Senioriohjelman alkuvaiheessa Saarioisten väki piti tärkeänä palkkaryhmätakuuta. Työehtosopimuksen mukaan palkkaryhmä voi muuttua myös alemmaksi, jos työ muuttuu vaativuudeltaan vähäisemmäksi. Saarioisten senioriohjelma takaa, että ikääntynyt työntekijä saa pitää palkkaryhmänsä, vaikka siirtyi aiempaa vähemmän vaativiin tehtäviin.

– Alkuunsa tätä pidettiin merkittävänä juttuna. Nyt tuntuu, että ylimääräiset vapaat ovat todella korkeassa kurssissa, Eija Selander tulkitsee väkensä tuntoja.

– Kaikkein merkittävin seikka kuitenkin on, että senioriohjelmallaan työnantaja osoittaa arvostavansa kokemusta ja pitkää uraa. Työkavereitten asennekin on ajan myötä muuttunut. Aluksi nuoremmat jupisivat, että miksi he eivät saa mitään ekstraetuja. Sallivuus ja ymmärrys on lisääntynyt; jokainenhan meistä joskus on seniori, Eija Selander sanoo ja on itsekseen pohtinut, josko viisikymppisille, talossa jo 35 työskennelleille voitaisiin tarjota jotain porkkanaa työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Tehtaanjohtaja muistuttaa, että senioriohjelman mukaan työyhteisössä jokaisen tulee hyväksyä ja kunnioittaa ohjelmaa.

– Senioritkaan eivät halua, että heitä nostettaisiin liian paljon framille. Nyt Sahalahden tehtaan 830 työntekijästä noin sata eli käytännössä kaikki 55-vuotiaat ovat lähteneet mukaan ohjelmaan, Ritva Tuohimaa sanoo.

Silkkaa hyötyä

Työvuorojen järjestely senioreiden tarpeet huomioon ottaen tuottaa Ritva Tuohimaan mukaan hieman lisää vaivaa, mutta edut työnantajalle ovat lisätyöhön ja pieniin kustannuksiin nähden tuntuvat. Muutaman vuoden aikana Saarioisten Sahalahden tehtaan keskimääräinen eläköitymisikä on noussut 61,5 vuoteen, mikä on valtakunnallisesti ajatellen korkea. Keskimääräinen eläköitymisikä on edelleen alle 60 vuotta.

Senioriohjelman tuloksena yli 60-vuotiaiden osuus Saarioisilla on muutamassa vuodessa noussut 3,5 prosentista 6,3 prosenttiin.

– Emme ole asettaneet mitään numeraalista tavoitetta, vaan toivomme ohjelman nostavan työssä jatkamisikää edelleen, Ritva Tuohimaa sanoo.

Senioriohjelman tukena Saarioisilla suositaan varhaiskuntoutuskursseja aslakia ja tykyä, joihin lähtee taas vuoden alussa uudet ryhmät.

– Työhyvinvointi ja työsuojelu on konsernijohdossa otettu vakavasti. Voisinpa sanoa, että työsuojeluvaltuutettuna on suorastaan helppo toimia, Eija Selander kehuu.

Työterveyshuolto on samalla tontilla ja kynnys mennä työterveyshuoltoon on matala.

– Meillä on pitkään ollut samat hoitajat ja lääkäri ja tunnemme toisemme. Se madaltaa kynnystä hakeutua ajoissa asiantuntijoiden puheille olipa kyseessä fyysiset oireet tai psyykkinen kuormitus. Työpaikkatarkastuksia tehdään säännöllisin välein ja työolosuhteita kehitetään yhdessä työterveyshuollon kanssa. Tämä kaikki yhteensä tuottaa hyvää jälkeä, Eija Selander tähdentää.

Tulos tehdään lattiatasolla

Julkinen puheenparsi eläkeiän nostamisesta 65 tai 67 vuoteen tuntuu Eija Selanderin mielestä älyttömältä.

– Ei eläkeikä siitä nouse, että lakiin kirjoitetaan jokin luku. Työolosuhteita pitää kehittää kullakin työpaikalla räätälöidysti, juuri meille sopivaksi. Terve kuusikymppinen kyllä haluaa tehdä töitä, mutta jos terveys heikkenee ja työkyky alenee, motivaatio käydä töissä vähenee. Silloin täytyy miettiä, mikä työpaikalla mättää ja mitä asian eteen voi tehdä, Eija Selander sanoo.

Maksalaatikko seniori-ikään

Joulun alla Saarioisten Sahalahden tehtaalla paistetaan tuhansia ja taas tuhansia tonneja porkkana-, peruna-, maksa- ja lanttulaatikkoa. Maksalaatikko täytti 50 vuotta vuonna 2007 eli tulee pikapuolin seniori-ikään.

Rusinoilla vai ilman?

– Totta kai rusinoilla, molemmat naiset sanovat.

Entä miten sujuu joulun valmistelut äideiltä, jotka tekevät äitien ruoat joulupöytiin?

– Saarioisten kinkku on kyllä joulupöydässä, mutta laatikot teen mummoni reseptin mukaan itse. Olen touhun ihminen ja minusta on ihana valmistella joulua. Joulussa on uutta hohtoa, kun on pieniä lastenlapsia, Eija Selander sanoo.

Ritva Tuohimaa turvautuu Saarioisten laatikoihin, mutta tuo ruokapöytään myös jotain omaa.

– Joulu syntyy tunnelmasta ja hyvästä ruoasta. Vietän joulua perheeni ja siskon perheen kanssa. Joulu on rauhoittumisen aikaa, tehtaanjohtaja Ritva Tuohimaa sanoo.

Hyvä niin, sillä heti joulunpyhien jälkeen Saarioisten väki alkaa valmistaa ruokaa uudenvuodenjuhliin. Sahalahden tehtaan ympärille leviää kermaperunoiden ja broilerpyöryköiden tuoksut.

Leena Seretin
kuvat Tuulikki Holopainen