vane.jpg (302 bytes)

Yt nojaa luottamukseen

Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamposella on vaativa tehtävä: saada yritykset ja työyhteisöt noudattamaan yhteistoimintalakia ja noukkimaan laista myös rusinoita eli kehittämään työelämää.

  Yt-lakia uudistettiin kovalla kohinalla 2000-luvun loppupuolella. Irtisanomislaiksi leimautuneesta yhteistoimintalaista piti nikkaroitaman käytännön työkalu työelämän arkeen. Yhteistoimintamenettelyyn haluttiin myös työpaikan kehittäminen eikä vain talouspakkojen edessä väen vähentäminen.

Laki sinällään tyydytti työmarkkinaosapuolia, mutta taantuma puski päälle juuri, kun uudistettu yt-laki piti jalkauttaa työpaikoille. Alkoi irtisanomisaalto ja yyteet lehtiotsikoissa tarkoittivat jälleen työvoiman vähentämistä. Tuotannollisten ja taloudellisten syiden riittävyys, yt-menettelyaikojen vahtiminen ja sanktioiden kyttääminen saivat etusijan kehittämisen ja aidon yhteistoiminnan tiellä.

Taantuma hellittää ja yt-laki on saanut viranomaisen, yhteistoiminta-asiamiehen viestittämään lain mahdollisuuksista. Vasta kolmisen kuukautta virassaan toiminut OTT Helena Lamponen sanoo, että viestit työpaikoilta johdon ja henkilöstön edustajilta sekä työmarkkinajärjestöistä ovat olleet rohkaisevia.

– Taantuman taituttua pääsemme yhdessä jalkauttamaan uudistettua yt-lakia arjen työhön, Helena Lamponen sanoo.

Direktiivi ohjaa

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tutkimuksen mukaan työnantajien ja työntekijöiden edustajista yli 60 prosenttia tuntee yt-lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Yhteistoiminnan tila työpaikoilla näyttää SAK:n tekemän luottamusmiestutkimuksen mukaan huonontuneen viime vuosina. Esimerkiksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat tehdään vain vähän yli puolessa SAK:laisten luottamusmiesten työpaikoista, vaikka laki määrää, että ne on tehtävä.

– Yt-lakia ei tunneta riittävästi eikä sen monipuolisia käyttömahdollisuuksia ole ymmärretty arjessa. Lähden työssäni liikkeelle lainsäädännön tunnetuksi tekemisestä ja lain arkipäiväistämisestä. Yhteistoiminta yrityksissä on vuoropuhelua niin myönteisissä kuin ikävissäkin asioissa, mutta oleellista on, että lakia pitää noudattaa, Helena Lamponen sanoo.

Hänen mielestään EU:n yhteistoimintadirektiivi vaikuttaa ajan myötä myös suomalaiseen työelämään. Direktiivin ja myös yhteistoimintalakia koskevan hallituksen esityksen mukaan yhteistoiminta nojaa luottamukseen ja tähtäimessä on työllisyyden edistäminen. Se on uutta suomalaisessa työlainsäädännössä.

Hallituksen esityksen mukaan yhteistoiminnan keskeisenä tavoitteena olisi, että yritysten toiminta ja toimintaympäristö sekä tuottavuus paranisivat, kun yrityksen luottamusympäristö ja avoin vuorovaikutus lisääntyisivät. Kilpailuetujen aikaansaaminen globaalissa toimintaympäristössä perustuu yhä enenevästi työntekijöiden osaamisen hyväksikäyttöön ja luovuuteen. Tämä näyttää toteutuvan paremmin sellaisissa yrityksissä, joissa henkilöstöllä on vaikutusmahdollisuuksia ja asioista neuvotellaan ja pyritään yksimielisyyteen.

– Työelämän kulttuuri muuttuu hitaasti, mutta uskon siihen, että yhteistoimintadirektiivi ja meidän uusi yt-lakimme ohjaavat kehitystä yhteisöllisyyteen, ihmisen huomioon ottamiseen ja aitoon vuorovaikutukseen, Helena Lamponen sanoo.

Lain hengetär

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävä on määritelty tarkkaan laissa. Hän ohjeistaa, neuvoo, tarkastaa ja tarvittaessa saattaa esitutkintaan epäilyksen lain rikkomisesta. Yhteistoiminta-asiamieheen voivat olla yhteydessä niin työntekijät, työnantajat kuin henkilöstön edustajatkin. Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on käynnistynyt.

– Yhteydenottoja on ollut laidasta laitaan, Helena Lamponen sanoo.

Hänen "katraaseensa" kuuluvat noin 8 000 yritystä ja niiden 800 000 työntekijää. Yt-lain lisäksi Helena Lamposen valvottavana ovat yritysryhmiä koskeva yt-laki, henkilöstön edustusta yritysten hallinnossa koskeva laki, Eurooppa-osuuskunnan ja -yhtiön henkilöstöedustusta koskeva laki ja henkilöstörahastolaki. Lisäksi yt-asiamiehen tehtävänä on ylläpitää henkilöstörahastorekisteriä.

Henkilöstörahastolain kokonaisuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Rahastolaki koskee jatkossa vähintään kymmenen työntekijää työllistävän yrityksen henkilöstörahastoa. Nykyisellään henkilöstörahastot ovat kiinnostaneet vain vähän; rahastoja henkilöstön palkitsemiseksi on perustettu vajaa 60.

– Yhteydenottojen perusteella henkilöstörahastot kuitenkin kiinnostavat, Helena Lamponen sanoo.

Toimeksiannon mukaan yhteistoiminta-asiamiehen yksi tehtävä on arvioida lainsäädännön toimivuutta ja tehdä aikanaan selvityksiä myös sanktioiden toimivuudesta. Laki on kuitenkin ollut niin vähän aikaa voimassa, ettei ole syntynyt riittävästi oikeuskäytäntöä lain rikkomisen sanktiotasosta.

– Itse olen lähtenyt työhöni kärsivällisellä otteella eli kunhan yt-laki saadaan osaksi työpaikkojen kehittämistä, ennalta ehkäistään lain rikkomista. Selvää tietenkin on, että jos lakia rikotaan, siitä seuraa rangaistus tai muu seuraamus.

Seuraamusjärjestelmällä on myös rikkomista ennalta ehkäisevä merkitys.

Leena Seretin

Helena Lamponen
puh. 010 60 64 169
gsm 050 396 0928
helena.lamponen@tem.fi

 

Palkkatyöläinen 15.12.2010 nro 10/10

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)