vane.jpg (302 bytes)

Suomalaiset työntekijät EU:n joustavimpia

  Suomalaiset työntekijät edustavat EU:n kärkeä työaikajoustoissa. Esimerkiksi vuorotyötä tehdään Suomessa enemmän kuin monissa muissa EU-maissa. Suomalaiset kokevat myös työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaikeammaksi kuin pohjoismaiset naapurinsa. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta eurooppalaisten työoloja selvittävästä tutkimuksesta.

– Vaatimuksia työntekijöiden lisäjoustoihin perustellaan Suomessa usein kilpailukyvyllä. Kuitenkin näyttää siltä, ettei muissa EU-maissa tarvita vastaavia joustoja. Tällä hetkellä joustot hyödyttävät erityisesti työnantajia ja jousto toiseen suuntaan on kitkaisempaa, sanoo SAK:n tutkimus- ja työaika-asiantuntija Juha Antila.

Hän huomauttaa, että työaikajoustot voidaan rakentaa siten, että sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät. Silloin työntekijöiden jaksaminen ja työn tuloksellisuus paranevat.

Suomalaisista joka viides ilmoittaa työskentelevänsä vuoroissa ja yötöitä tekee kuukausittain lähes joka neljäs. Esimerkiksi Tanskassa vuorotyötä tekee vain seitsemän prosenttia työntekijöistä. Yötyötä tekee kuukausittain muissa Pohjoismaissa viidennes työntekijöistä.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu suomalaisista 34 prosentilla erittäin hyvin. Tanskassa vastaava prosentti on 58.

Epävarmuus lisääntynyt

Työntekijöiden kokema epävarmuus on lisääntynyt kautta Euroopan vuoteen 2005 verrattuna. Myös määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden määrä on lisääntynyt.

Vuonna 2005 14 prosenttia EU-maiden työntekijöistä pelkäsi työnsä menettämistä puolen vuoden sisällä. Nyt näin ajattelevia on 16 prosenttia. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevät ovat työsuhteensa pysyvyydestä vain hieman luottavaisempia kuin määräaikaista työtä tekevät.

EU-maiden työntekijöitä piinaa entiseen tapaan kiire ja liian vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Yksitoikkoiseksi koettu työ on viiden vuoden kuluessa hieman yleistynyt.

Toisaalta työntekijät saavat aiempaa useammin työhön liittyvää koulutusta. Suomessa työntekijät saavat työnantajan tarjoamaa koulutusta enemmän kuin EU-maiden työntekijät keskimäärin. Suomessa koulutus kohdistuu kuitenkin epätasaisesti niille, joilla on jo korkea pohjakoulutus.

Euroopan työ- ja elinolosäätiö Eurofound selvittää eurooppalaisia työoloja viiden vuoden välein.

Pirjo Pajunen

 

Palkkatyöläinen 15.12.2010 nro 10/10

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullejutun alkuun

harpalk.gif (881 bytes)