Tavoite ei ole vähäpätöinen ja saattaa olla jo kättelyssä karkaamassa käsistä. SAK:n järjestötutkimuksen tulosten mukaan palkkaero on viime vuosina kasvanut. SAK:laisten naisten euro on 77 senttiä. Tosin eri tilastot antavat palkkaerosta hieman erilaisia lukuja, mutta naisten euro ei mitenkään laskien ylitä 80 senttiä.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen piti hallituksen hyväksymää samapalkkaisuusohjelmaa vahvana viestinä poliittisten päättäjien ja työmarkkinajärjestöjen yhteisestä tahdosta aidosti edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä ja kaventaa naisten ja miesten palkkaeroja.

Vaikutusvaltainen seurantaryhmä

Naisten päivänä sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen, jolle tasa-arvoasiat hallituksessa kuuluvat, asetti korkean tason seurantaryhmän valvomaan samapalkkaisuuden edistymistä.

Seurantaryhmää johtaa eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ja varapuheenjohtajina ovat varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila ja ministeri Ulla-Maj Wideroos. Lisäksi seurantaryhmässä ovat jäseninä mm. työntekijä- ja työnantajajärjestöjen puheenjohtajat.

Toivottavasti seurantaryhmästä ei tullut liian korkeatasoinen, sillä palkkatasa-arvo vaatii paljon työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen raakaa työtä.

Jos seurantaryhmä on sitoutunut palkkaerojen kaventamiseen, niin näyttöä on odotettavissa viimeistään seuraavien tuponeuvottelujen yhteydessä. Tosin toistaiseksi työnantajapuolen, ihan viimeaikaisetkin kannanotot ovat tavoitelleet yleensäkin palkkaerojen kasvattamista ja niistä sopimista enemmän työpaikoilla. Näin eri aloilla ja useammin myös pienillä työpaikoilla työskentelevien naistyöntekijöiden palkkakehitys voi jäädä hitaammaksi kuin miesalojen palkkakehitys.

Käsiksi palkkaerojen kaventamiseen

Hallituksen samapalkkaisuustyöryhmän esitykset ovat sellaisia, joilla palkkaerojen kaventamiseen voisi päästä. Toiveikkuuteen antaa aihetta etenkin se, että kolmikantainen työryhmä oli yksimielinen esityksissään.

Työryhmän mukaan naisten ja miesten tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän keskeisimpiä perusedellytyksiä. Työryhmän ehdotusten tavoitteena on, että naisten ja miesten välinen säännöllisen työajan palkkaero kaventuisi noin 20 prosentista vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.

Samapalkkaisuutta edistäviä toimia työryhmä ehdottaa seuraaville alueille: työmarkkinoiden ja koulutuksen sukupuolen mukainen eriytyminen (segregaatio), naisten urakehitys, pätkätyöt, tasa-arvosuunnitelmat, perheen ja työn yhteensovittaminen, palkkausjärjestelmät sekä palkka- ja sopimuspolitiikka, tilastojen ja tilastoyhteistyön kehittäminen sekä yritysten ja yhteisöjen yhteiskuntavastuu. Tavoitteena on, että näillä kohdealueilla samapalkkaisuusohjelman avulla voidaan tukea jatkuvuutta ja pitkäjänteistä toimintaa, jota voidaan kehittää tulosten ja tarpeiden mukaisesti.

Aino Pietarinen

Segregaatio vähemmäksi
Sukupuolen mukaan työmarkkinat ovat eriytyneet sekä toimialoittain ja tehtäväkohtaisesti että niin, että naiset ja miehet toimivat eri hierarkiatasoilla. Työryhmä esittää, että järjestöjen ja hallituksen yhteistoimin kehitetään perus- ja ammatillisen koulutuksen ja työn sisältöjä ja urakehityksen mahdollisuuksia.
   Tavoitteena on segregaation väheneminen niin, että ns. tasa-ammateissa toimivien osuus olisi viidennes työvoimasta vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että naisten osuus johtotehtävissä olisi keskimäärin puolet vuoteen 2020 mennessä.

Pätkätyöt hallintaan
Pätkätöihin on työryhmän tavoitteena vaikuttaa yhteisen ohjauksen ja työelämän ohjelmallisen kehittämisen kautta siten, että määräaikaisten palvelusuhteiden käytöstä aiheutuvat, ura- ja palkkakehitystä hidastavat tekijät asteittain poistuvat.
   Palkka- ja sopimuspolitiikassa tavoitteena on, että valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteisin toimin ja tulevien sopimusratkaisujen avulla vahvistetaan edelleen työelämän tasa-arvon kehittymistä.
   Loppusyksystä Kirsti Palanko-Laakan selvitykset pätkätöistä antavat hyvää pohjaa määräaikaisuuksien ja pätkätyön haittojen vähentämiseen.

Tilastot erotteleviksi
Tilastojen tulisi ehdotuksen mukaan olla sellaisia, että niiden avulla on mahdollista seurata sekä eri palkanosia koskevia tietoja että työmarkkinoiden rakenteesta aiheutuvia eroja sukupuolen mukaan. Tavoitteena on, että palkkatilastot vuoteen 2010 mennessä ovat riittävän eritteleviä niin, että niistä voidaan seurata sukupuolten välisen palkkaerojen kehittymistä sektorikohtaisesti.

Tasa-arvolaki noudatettavaksi
Tasa-arvolain mukaiset tasa-arvosuunnitelmat ja niihin liittyvät palkkakartoitukset on työryhmän mukaan saatava viipymättä aikaan kaikilla yli 30 työntekijän työpaikoilla. Tavoitteena on myös, että sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoista löytyy dokumentoituja esimerkkejä siitä, kuinka naisten ja miesten välisiä palkkaeroja on aktiivisesti toimien voitu vähentää.

Perhevapaiden kustannukset jakoon
Perhevapaakustannukset rasittavat edelleen naisvaltaisia aloja ja naisvaltaisia yrityksiä. Selvityshenkilö teki syksyllä esityksensä perhevapaakustannusten jaosta, ja perhevapaakustannuksia selvittänyt työryhmä on juuri saanut valmiiksi ehdotuksensa kustannusten jaosta. Siinä tasataan työnantajien kustannuksia ja kannustetaan isiä käyttämään enemmän perhevapaita.

Tasa-arvo on yhteiskuntavastuuta
Yritysten ja yhteisöjen yhteiskuntavastuun ohjelmiin ehdotetaan liitettäväksi sukupuolten tasa-arvon ja samapalkkaisuuden näkökulma.
   Työryhmän toimenpide-ehdotuksiin kuuluu lisäksi tasa-arvolainsäädännön toteuttamisen ja valvonnan resurssien lisääminen ja työsuojeluviranomaisten osallistuminen tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen toteuttamisen valvontaan vuoteen 2010 mennessä.
   Työryhmä ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriö asettaa kolmikantaisen ryhmän, joka seuraa samapalkkaisuusohjelman lukuisten toimenpide-ehdotusten toteutumista.