Maahanmuuttajanaiset hakeutuvat myös useammin työmarkkinoille, monasti tuomisinaan koulutus, josta on uudelle kotimaalle hyötyä. Mutta naiset joutuvat usein kaksinkertaisesti syrjityiksi, sukupuolensa ja alkuperänsä vuoksi.

Vaikka Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa sukupuolten tasa-arvokysymyksessä hyvin, maamme on kansainvälisyyden suhteen moniin EU-maihin verrattuna vielä vasta-alkaja, toteaa ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan yksikön päällikkö Johanna Suurpää.

– Maahanmuuttajien kotouttaminen työmarkkinoille ketään syrjimättä ja kunkin koulutusta vastaaviin tehtäviin molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla on asia, joka vaatii meiltä vielä paljon työtä. Etenkin kun hallituksen pian lukkoon lyötävä maahanmuuttajapoliittinen ohjelma nimenomaan nostaa esiin maahanmuuton lisäämisen, hän sanoo.

Kielitaitoa ja yhtäläiset työehdot

Sillä Suomi kansainvälistyy, siitä pitää huolen jo meidän ikärakenteemme, joka on huonoin koko EU:ssa. Kieltäytyminen ei ole vaihtoehto, kysymys on vain siitä miten pitää toimia. Hallitus ei voi kuitenkaan päättää miten me maahanmuuttajiin suhtaudumme, se voi vain esittää toimenpiteitä.

Maahanmuuttajanaiset nostetaan ohjelmassa esiin aivan erityisesti. He muodostavat ryhmän, joka jää usein ulkopuoliseksi, joka ei opi kieltä, joka ei pysty kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. Ne ovat kaikki tekijöitä, jotka ovat tärkeitä paitsi tämän nimenomaisen ryhmän, mutta myös seuraavan sukupolven kotoutumisen kannalta, ihmisoikeusyksikön päällikkö korostaa.

– Toimenpideluettelo on pitkä, kynnykset ovat korkeita ja kaikki osapuolet on saatava työhön mukaan. Mitä enemmän työpaikalla on ulkomaalaislähtöisiä työntekijöitä, sitä helpommaksi erilaisten ryhmien hyväksyminen tulee. Mutta myös työyhteisön on tehtävä oma osansa koulutuksessa, omaa osaamista on jaettava, sanoo Suurpää. Ja kielitaitoasiassa. Ilman kieltä ei työpaikalla ei voi olla tasa-arvoakaan.

– Mutta myös tasa-arvonäkökulmasta on tärkeää, että ulkomainen työvoima ei tee töitä huonommilla ehdoilla. Työehtojen dumppaaminen pitää estää. Tässä asiassa ulkomaalaislaki tarjoaa aseiksi raportointia ja läpinäkyviä työehtoja, Suurpää mainitsee. Mutta valvontaa ei saa kiristää niin tiukaksi, että se alkaa toimia itseään vastaan, että maahanmuuttajien on vaikea löytää työtä.

Ennakkoluuloja vastaan taisteltava

Suurpää sanoo, että kaiken kaikkiaan kysymys on siitä, että haetaan rajat sille mikä on ja mikä ei ole hyväksyttävää, sen lisäksi mitä sanovat EU:n syrjintädirektiivi, oma lainsäädäntömme, tasa-arvolautakunta jne.

Ennakkoluuloja vastaan pitää taistella. Asenteet yhteiskunnassa ja työpaikoilla ovat tärkeitä.

– Jos maahanmuuttajat saavat mahdollisuudet toimia yhteiskunnassamme, meillä on hyvät mahdollisuudet estää Ranskan tapaisten ghettojen syntyminen, ihmisoikeusyksikön päällikkö Suurpää korostaa. Toisesta kulmasta katsottu tasa-arvoajatus, syrjimättömyyden periaate, on ihmisoikeuksien ydin. Naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmiskaupan vastainen taistelu nostetaan aivan erityisesti esiin valtioneuvoston tasan kaksi vuotta sitten antamassa ihmisoikeuspoliittisessa selvityksessä.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmiskauppa ovat keskeisiä kysymyksiä myös meillä. Syyt ovat usein samat ympäri maailman, kuten ihmiskaupan dynamiikkakin, sanoo Suurpää, joka itse uskoo raudanlujasti, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia.

– Minä lähinnä hämmästyn, kun tämä näkökohta voi loistaa poissaolollaan meillä käytävässä keskustelussa. Että esimerkiksi rodullisen alkuperän tai seksuaalisen suuntautumisen ajatellaan jollain tavoin vähentävän ihmisen arvoa.

Ingegerd Ekstrand

– Meidän pitää oppia seuraamaan paremmin mitä tehdään ja katsoa, että maahanmuuttajanaiset itse saavat informaatiota, sanoo Dromberg, joka tähdentää, että uuden kotimaan on otettava vastuu siitä, että naiset voivat toimia tasavertaisesti tavallisina kansalaisina.

Hän nosti neuvoston tammikuun kokouksessa esiin suomalaisen kotouttamisohjelman yhtenä mahdollisena tapana parantaa maahanmuuttajanaisten tilannetta.

Drombergin mielestä olisi hyvä, jos maahanmuuttajanaisten koulutusta parannettaisiin aikuis- ja oppisopimuskoulutuksella.

– Myös työnantajien pitää ymmärtää, että maahanmuuttajanaisten ammattiosaaminen kannattaa käyttää hyödyksi eikä ollenkaan kaihtaa maahanmuuttajia. Älkää haaskatko työvoimaa, hän neuvoo ja sanoo, että maahanmuuttajanaiset voisivat aloittaa uransa palveluammateissa, joissa työvoiman tarve on suuri. Erilainen kulttuuritausta sekä erilaiset mies- ja naisroolit voivat heikentää naisten mahdollisuuksia päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Dromberg tarjoaa reseptiksi yksinomaan naisille tarkoitettuja kielikursseja, mahdollisuutta tulkkien käyttämiseen sekä yhteydenpidon lisäämistä maahanmuuttaja- ja syntyperäisten suomalaisnaisten kesken.

– Naisten on lähdettävä rohkeasti kodin ulkopuolelle, mikä ei aina ole helppoa, hän sanoo ja kertoo eräästä maahanmuuttajanaisesta, joka on tämän askeleen ottanut ja välittää nyt tietoa ja osaamista muille maahanmuuttajille.