Palkkakuilu on raportin mukaan seurausta sekä samapalkkaisuuslakien noudattamatta jättämisestä että rakenteellisista eriarvoisuuksista, kuten esimerkiksi työmarkkinoiden eriytymisestä sekä sukupuolen mukaan vinoutuneista arviointi- ja palkkajärjestelmistä.

Suomessa ero kasvanut

Keskimäärin palkkaerot ovat kaventuneet EU-maissa noin prosenttiyksikön viiden edellisen vuoden aikana. Suomen tilanteesta tuore tilasto ei anna yhtä hyvää kuvaa. Meillä palkkarako näyttää jopa hieman kasvaneen vuosien 1999–2004 välillä.

Selvityksen mukaan tasa-arvoisinta palkkaa maksetaan – ehkä hieman yllättäen – Etelä-Euroopassa. Maltalla, Italiassa ja Portugalissa sukupuolten väliset palkkaerot ovat kapeimmat. Suomeakin suurempi palkkakuilu on Britanniassa, Saksassa, Virossa, Slovakiassa ja Kyproksella. Tilastointitapojen erot vaikuttavat tosin jonkin verran lukujen vertailtavuuteen.

Suunta parempaan

Vaikkakin naisten työllistyminen EU-maissa on parantunut jonkin verran viime vuosien aikana, naisten keskimääräinen työllisyysaste (55,7 prosenttia) on 15 prosenttia alhaisempi kuin miesten.

Erot iäkkäimpien työntekijöiden työllistymisessä ovat vieläkin suuremmat. Yli 55-vuotiaiden naisten ja miesten välinen työllisyysero on liki 20 prosenttia miesten hyväksi.

Myönteisenä seikkana raportissa todetaan, että naiset ovat täyttäneet yli 75 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana syntyneistä uusista työpaikoista.

Ongelmia yhteensovittamisessa

Esiin nousevat myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmat. Eurooppalaiset naiset, joilla on lapsia, ovat harvemmin mukana työelämässä kuin lapsettomat kanssasisarensa. Vanhemmuus linkittyy selvästi myös naisten viikoittaiseen työaikaan. Naisten osa-aikatyöhön siirtyminen lisääntyy lasten lukumäärän myötä.

Miesten kohdalla tilanne on täysin päinvastainen. Miehellä, jolla on lapsia, on työpaikka todennäköisemmin kuin lapsettomalla.

Vaikutuksia myös eläkkeisiin

Osa-aikatyön tekijöistä suurin osa on naisia. Yli 30 prosenttia naisista työskenteli vuonna 2004 osa-aikaisesti. Miesten prosenttiosuus oli vain noin seitsemän.

Tämä seikka yhdistettynä naisten vähäisempään työllistymiseen heikentää naisten tulevia eläkeoikeuksia. Raportin mukaan suurin riski köyhyysloukkuun putoamisesta ja sosiaalisesta syrjäytymisestä onkin vanhemmilla naisilla ja yksinhuoltajilla.

Saija Heinonen