Eroa tosin oli vain puoli prosenttiyksikköä ja umpeen kurottava kuilu on vielä leveä. Täysipäiväistä työtä tekevä nainen tienaa mainituilla aloilla keskimäärin 2 539 euroa eli viidenneksen vähemmän kuin miehen 3 182 euroa.

Tilastokeskus selittää eroa sillä, että naiset ovat harvoin korkeammissa asemissa. Johtotehtävissä työskentelevien naisten osuus nousi vuosina 2000-2004 kaksi prosenttiyksikköä 23 prosenttiin, miehistä johtavassa asemassa on 40 prosenttia.

Kyse ei kuitenkaan ole vain titteleistä. Työmarkkinoihin paneutuneen tutkimuslaitos IAB:n mukaan naiset ansaitsevat myös samassa työssä ja samalla työkokemuksella 12 prosenttia vähemmän kuin miehiset kollegansa, naisjohtajat jopa 25 prosenttia vähemmän.

Painavin tasa-arvon jarru on yhteiskuntarakenne. Saksalainen yhteiskunta on rakennettu sellaiseksi, että mies käy töissä ja vaimo pysyy kotona tai tienaa korkeintaan taskurahaa.

Ajat ja asenteet ovat muuttuneet, mutta rakenteet eivät ole tulleet tarpeeksi nopeasti perässä. Verotuksessa ja sosiaaliturvassa suositaan yhä yhden palkansaajan perheitä, pienten lasten hoitopaikoista on pula ja monesta koulusta puuttuu vieläkin ruokala.

Noin neljä miljoonaa työssäkäyvää naista ansaitsee osa-aikatyöllään alle 400 euroa kuussa, ja keskimäärinkin naisten viikoittainen työaika on 30 tuntia eli kymmenen tuntia vähemmän kuin miehillä.

Tästä seuraa, että naisilla on avioeron tullessa tuntuvasti suurempi köyhyysriski ja myös pienemmät eläkkeet.

Perheen ja työn yhteensovittaminen koetaan niin hankalaksi, että moni nainen jättää lasten tekemisen kokonaan. Saksassa onkin nykyään maailman alhaisin syntyvyys, ja silmiinpistävää on varsinkin se, että akateemisesti koulutetuista naisista ilman lapsia elää 42 prosenttia.

– Sekä tasa-arvon että ammattiyhdistystoiminnan merkitys tulee monelle naiselle selväksi vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen lapsi tekee tuloaan, arvioi lääkeyhtiö Scheringin luottamushenkilö Gabriele Schaffran-Deutschmann naistenpäivänä pidetyssä ay-naisten keskustelutilaisuudessa.

– Siihen asti useimmat ovat tehneet pitkää päivää ja vältättäneet leimautumasta tällaisiin asioihin, mutta uudessa tilanteessa hekin arvostavat luottamushenkilön tukea esimerkiksi sen päättämisessä, milloin ja miten he palaavat töihin.

Lasta kotona hoitava vanhempi on tähän saakka saanut 300 euroa kuussa, mutta ensi vuonna käyttöön otettaneen tulosidonnainen vanhempainraha, joka on 67 prosenttia edellisten vuoden nettotulosta, enintään 1800 euroa kuussa.

Rahaa suunnitellaan maksettavaksi lapsen ensimmäisen elinvuoden ajan, mutta täydet kaksitoista kuukautta sitä saa vain, jos myös isä pysyy vähintään kaksi kuukautta kotona.

Jo tämä pieni muutos rakenteissa on saanut eräät miespuoliset poliitikot puhumaan perustuslain vastaisesta vapauden ryöstöstä.

Terhi Brusin
Berliini