Ammattitutkintojen suorittamista pidettiin tärkeänä ja siksi kokouksessa esitettiin useita lainsäädännöllisiä muutosehdotuksia, jotta koulutukseen hakeutuminen helpottuisi eikä kouluttautumisen esteiksi muodostuisi taloudelliset tai muut seikat. Myös työnantajan vastuuta ammattitaidon lisäämisessä korostettiin.

Asiakirjassa on useita työehtosopimuksiin tarvittavia esityksiä, joilla tuettaisiin kouluttautumista. Vielä kokouksessa siihen lisättiin maininnat, joilla haluttiin parantaa näyttöjen vastaanottajien ja työpaikkaohjaajien asemaa.

Aikuisten, erityisesti vähiten koulutusta saaneiden osallistumista koulutukseen pitää lisätä. Asiakirjan mukaan tarvitaan kohdennettuja Noste-ohjelman kaltaisia erityistoimia. Kokous lisäsi kirjaukset, että Nosteen mukaiseen koulutukseen pitäisi päästä myös työttömät sekä ne, joilla on vanhentunut ammatillinen tutkinto.

Edustajakokouksen mukaan SAK valmistelee jäsenliittojensa kanssa esitystä, jonka mukaan työpaikoilla voitaisiin valita osaamisvaltuutetut, joiden asema tunnustettaisiin tesseissä. Nythän osaamisluotsit tukevat yrityksen ammatillisen pätevyyden lisäämistä, mutta heille ei ole varattu aikaa tämän asian hoitamiseen.

Elinikäiseen oppimiseen

Pääluottamusmies, painopinnan valmistaja Riitta Koskinen Viestintäalan ammattiliitosta korostaa jatkuvan koulutuksen merkitystä työelämässä. Hän myös muistuttaa, että jokaisen työntekijän on pidettävä huolta ammatillisten valmiuksien kehittämisestä.

– Aina työnantajat eivät tue tarpeeksi työntekijöiden kouluttautumista. Kiire on yksi suuri käytännön este työpaikoilla, mutta sen hallinnan kannalta ammattitaidon kehittäminen on tärkeää. Meidänkään alalla ei voi jäädä kehityksestä jälkeen.

Kirjapainoalalla työelämä on muuttunut niin nopeasti ja muuttuu jatkossakin, etteivät SAK:nkaan koulutuslinjaukset ole hänen mielestään riittäviä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Mutta toteutuessaan ne Koskisen mukaan toki tasoittavat kouluttautujan tietä monella tavalla.

– Itse toimin AEL:ssä näyttötutkinnon sensorina. Kun eletään nopeasti muuttuvassa arjessa, niin sensoreina pitää olla työelämässä olevia ammattilaisia. Mutta meilläkin on välillä töissä niin kiirettä etten ole aina saanut vapaata tämän tehtävän hoitamiseen. Joskus olen ne päivät korvannut tulemalla illalla töihin.

– Mielestäni työnantajat olisi sitoutettava enemmän koulutukseen, sillä sensoreja tarvitaan ja ne tuovat mukanaan työpaikalle viimeistä tietoa työelämän kehityksestä.

Riitta Koskinen korostaa, että säännösten ja sopimusten muutosten lisäksi pitää meidän oman ajattelumaailman muuttua myönteisemmäksi jatkuvalle koulutukselle.

Laaja-alaisempi koulutus

Rautatieläisten liiton turkulainen aluepääluottamusmies Jorma Hellsten toivoo laaja-alaista koulutusta rautateiden kapean koulutuksen sijaan.

VR on perinteisesti kouluttanut työntekijänsä itse. Mutta nyt alkaa tulla uutta henkilökuntaa ja kilpailu tuo ehkä uusia yrittäjiäkin alalle, joten koulutuksenkin on kiinnitettävä huomiota.

– Mielestäni alalla on tarvetta laaja-alaisempaan ammatilliseen koulutukseen. Ammattitaidon tason pitää säilyä korkeana. Olisi hyvä saada alan koulutus esimerkiksi logistiikka-alan koulutuksen yhdeksi haaraksi.

Noste-ohjelmaa Hellsten pitää hyvänä, vaikka se ei toistaiseksi kovin paljoa ole hyödyttänytkään, koska talo on kouluttanut työntekijänsä. Jatkossa voi tilanne olla toisenlainen.

– Osaamisvaltuutettua pidän hyvänä juttuna. Aina on hyvä, jos joku erityisesti huolehtii koulutuksesta ja osaamisen kasvattamisesta, Hellsten korostaa.

Aikaa ohjaukseen

Joensuulainen sairaalan osastosihteeri ja pätevyysluotsi Tuulikki Jouskari JHL:stä pitää osaamisvaltuutettuehdotuksia todella tervetulleina.

– Nyt pätevyysluotsina minulle tulee paljon kyselyjä työaikana ja silloin olen niin kiinni omissa töissäni, että neuvonta ja keskustelu puhelimessa on todella hankalaa. Kuitenkin oppilaitoksiin ja viranomaisiin pitää olla yhteydessä virka-aikana, joten osaamisvaltuutetun tehtäville varattavaa aikaa ainakin tarvittaisiin.

– Minusta olisi myös tärkeää että työttömät voisivat osallistua noste- koulutukseen. Siinä on nyt ollut ongelmia, etenkin harjoittelupaikkojen löytämisessä ja toimeentulossa.

– Meillä on toteutettu välinehuoltajan koulutusta nosteen avulla ja siten moni on saanut tarvittavan ammattitutkinnon. Mutta vielä nosteen rajoja pitäisi avartaa siten, että myös sellaiset henkilöt, joilla on vanhentunut tutkinto tai tutkinto joltain toiselta alalta, jolle he eivät ole työllistyneet, voisivat osallistua nostekoulutukseen ja päivittää näin ammattitaitonsa, korostaa Tuulikki Jouskari.

Koulutus ja työ yhteen

Puheenjohtaja Lauri Ihalainen muistutti edustajakokouksen avauspuheessaan, että työssä olevien ammattipätevyyden lisäämiseksi tarkoitetut voimavarat on moninkertaistettava, jos haluamme tulevaisuudessa pärjätä. On uudistettava koulutusta koskevia työmarkkinasopimuksia tukemaan tätä tavoitetta. Korostaakseen asian tärkeyttä SAK esittää, että työpaikoille valitaan osaamisvaltuutetut.

Ihalainen arvioi, että lähivuosien työpoliittinen linjaus voisikin olla että emme tavoittele yleistä työajan lyhentämistä, vaan lisäämme työsuhteen sisälle aikaa, jota palkansaajat voivat käyttää ammatillisen osaamisen monipuolistamiseen ja kehittämiseen.

– Tässä mallissa työ ja koulutus vuorottelevat koko työhistorian ajan. Rakennetaan järjestelmiä, joissa työ ja opiskelu limittyvät osaksi laadukasta työsuhdetta ja parempaa muutosturvaa, korosti Ihalainen tietoisena siitä, että työelämässä on nytkin noin 350 000 palkansaajaa, jotka työelämään tullessaan eivät ole saaneet toisen asteen koulutusta tai tutkintoa.

Ihalainen ehdotti myös osa-aikatyön ja ammatillisen pätevyyden kehittämisen nivomista toisiinsa. Nykyisellään osa-aikatyö ja työttömyysturva on kyetty yhdistämään sovitellulla päivärahalla. Miksi emme rakentaisi mallia ja sitä tukevia koulutuspalveluja, joissa osa-aikaisia tuettaisiin työttömyysturvaa suuremmilla kannustimilla yhdistämällä osa-aikatyö ja ammatillisen pätevyyden kehittäminen.

Aino Pietarinen