– Me maahanmuuttajat haluamme työpaikalla samanlaista kohtelua kuin syntyperäiset suomalaiset, että meihin sovelletaan samoja työehtosopimuksia ja lakeja. Tietysti on itsestään selvää, että me itse täytämme kaikki kansalaisuuden ja työelämän asettamat velvollisuudet. Näin totesi Metallia edustanut Sambeau Sam-Koskitanner, yksi viidestä maahanmuuttajataustaisesta kokousedustajasta.

Hän kehotti kaikkia maahanmuuttajia tulemaan mukaan ay-liikkeeseen rasismin vastustamiseksi. Sen yksi ilmenemismuoto on väite, jonka mukaan maahanmuuttajat vievät työpaikat suomalaisilta.

– Meidän pitää mennä mukaan, vaikka monilla meistä onkin huonoja kokemuksia entisistä kotimaistamme, joissa ay-liike on ehkä ollut vallanpitäjien käsikassara. Tai järjestäytyminen on voinut tuoda potkut, viedä vankilaan tai johtaa jopa hengenmenoon, sanoi Sam-Koskitanner, joka on tullut Suomeen lapsena perheensä mukana Pol Potin hirmuhallinnon Kambodžasta.

Puhujapönttöön nouseminen tuntui hiukan pelottavalta, vaikka valinta SAK:n ja aiemmin Metallin edustajakokousedustajaksi saakin hänet tuntemaan itsensä etuoikeutetuksi.

– On hienoa oppia tuntemaan ihmisiä eri aloilta ja huomata, että joka ainoassa liitossa käydään samaa taistelua oikeuksista. Se on toisaalta masentavaa, mutta myös vahvistavaa.

Maahanmuuttajayrittäjät myös syrjivät

Työsuhdetta koskevat kiistat, sopimusrikkomukset ja harmaan työvoiman käyttö osoittavat, että ay-liikkeen on ehdottomasti lisättävä maahanmuuttajille suunnattua tiedottamista. Näin totesi PAMia edustanut Cetin Sahin, Turkista Suomeen saapunut maahanmuuttaja. Hän sanoi täydellisellä suomenkielellä, että äidinkielinen tiedottaminen alentaa ay-jäsenyyden kynnystä.

Edustajakokousasiakirjassa todetaan, että monimuotoisuus työelämässä on rikkaus ja että syrjintää on vastustettava ja että SAK haluaa nollatoleranssin rasismin suhteen.

SAK:n pitää toimia suvaitsevaisuuden lisäämisen puolesta ja tehdä työtä sen hyväksi, että maahanmuuttajia kohdellaan työelämässä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. SAK:n on myös tehtävä työtä sen puolesta, että maassa jo olevat maahanmuuttajat työllistetään ennen kuin heitä tilataan tänne lisää, korosti Sahin, joka tähdensi, että jotkut maahanmuuttajayrittäjät syrjivät palkkaamiaan maahanmuuttajia.

– Antakaa heille tietoa suomalaisista säännöistä ja ottakaa käyttöön yrittäjäpassi, Sahin ehdotti.

Hänen Elintarvikeliittoa edustanut maanmiehensä Mehmet Gangai korosti, että maahanmuuttajia syrjitään helposti työpaikoilla, heille annetaan huonompia työtehtäviä, vähemmän etuja eikä heitä huolita mukaan kaveripiiriin. Tuore maahanmuuttaja kokee kielitaidottomana olonsa turvattomaksi ja hänen on vaikea sopeutua. Joillakin työpaikoilla maahanmuuttajia ei edes kutsuta työhaastatteluihin. Mutta uskon, että Suomi on oikeudenmukainen maa, pitää vain painostaa esimiehiä maahanmuuttajien yhdenvertaiseen kohteluun. Yksi ainoa pelisääntöjä rikkova esimies voi saada koko systeemin kaatumaan, hän sanoi.

Gangailla itsellään on ollut onnea. Kun hän sai 17 vuotta sitten työpaikan Hartwallilta Helsingistä, johto tuki häntä. Konalassa oli myös muita maahanmuuttajia, mutta Lahdessa, missä hän nykyään työskentelee kolmatta vuotta, hän oli ensimmäinen. Hän on kuitenkin saanut siellä tosi paljon tukea työsuojeluvaltuutettu Hannele Vuoriolta, myös henkistä tukea. Hannele ymmärsi millaista oli, ja välitti, sanoo Gangai, joka nykyään toimii itse varatyösuojeluvaltuutettuna.

Puutteita työhön perehdyttämisessä

Moninaisuus työelämässä lisääntyy, ja SAK on Suomen suurin maahanmuuttajajärjestö 11 000 jäsenellään. Myös puheenjohtaja Lauri Ihalainen kiinnitti päätöspuheenvuorossaan huomiota siihen, että edustajakokouksessa oli nyt viisi maahanmuuttajaedustajaa, kun edellisessä kokouksessa oli vain yksi.

– Kiitos teille. Teidän panoksenne edustajakokouksessa oli tärkeä, sanoi SAK:n johtomies.

Kokoussalin ulkopuolella moninaisuus näkyi kuvissa ja yhdessä nurkkauksessa, johon SASK oli pystyttänyt hikipajan. Siellä kokousedustajille tarjottiin myös mahdollisuutta tehdä maali puhtaalla jalkapallolla, joka oli valmistettu oikeudenmukaisissa oloissa Pakistanissa. Myös presidentti Tarja Halonen otti palloon tuntumaa näyttelyyn tutustuessaan.

Yhden kuvaseinän vieressä seisoi JTO:n kehittämisasiantuntija Abdirizak Mohamed, joka itse on muuttanut Suomeen Somalista 16 vuotta sitten. Hän on tutkinut yhteistyössä mm. SAK:n kanssa kuinka yritykset perehdyttävät maahanmuuttajia työhön työpaikoilla.

– On selvää, että perehdyttämistä tarvitaan enemmän. Valtaosalla yrityksistä on strategia, osa on alkanut nyt pohtia moninaisuuden vaatimuksia, kun taas osa odottaa, kunnes ensimmäinen maahanmuuttaja astuu ovesta sisään, sanoo Mohamed, joka arvioi että koulutuspaketti työhön perehdyttämistä varten valmistuu ensi vuonna.

Ingegerd Ekstrand