– Mitä iloa on siitä, jos voittaa maailman, mutta selkä tulee kipeäksi? Meidän pitää parantaa kykyä ennakoida ja ehkäistä riskejä. Huono työympäristö, ala-arvoiset työmenetelmät ja kehnot työvälineet uhkaavat terveyttämme, totesi Rakennusliiton Jorma Säynäjärvi. Riskien kartoitus on satunnaista, ja kun sitä joskus tehdään, se tehdään rimaa hipoen, hän sanoi ja korosti, että puolet rakennustyöläisistä on lyhytaikaisten työsuhteiden takia työterveyshuollon ulkopuolella. Tilannetta pahentaa edelleen se, että lainmuutoksen takia alan ETERAssa hoidettavan Raketti-terveysseurantajärjestelmän päivittäminen ei ole ensi vuodesta alkaen enää mahdollista.

Pienet työpaikat jäävät työterveyshuollon ulkopuolelle, korosti PAMin Anita Reunamo.

– Mielenterveysongelmat, työkyvyttömyys ja uupumus ovat pitkälti seurausta työterveyshuollon puutteista. Osa-aikaisten työntekijöiden, pätkätyöläisten ja vuokratyöntekijöiden terveydestä ei piitata, sanoi Reunamo, joka vaati SAK:ta tarttumaan ongelmaan.

Edustajakokousasiakirjassa esitetään Ruotsin mallin selvittämistä. Se perustuu alueellisiin tai toimialakohtaisiin työsuojeluvaltuutettuihin. Tämä on erityisen tärkeää, kun työpaikkojen koko pienenee ja yhä useammilla työpaikoilla ei ole omaa työsuojeluvaltuutettua.

Työsuojelutoimijoille yhteiskoulutusta

PAMin Tarja Savolainen oli huolestunut työturvallisuuden vaarantumisesta, kun yhä useampi vakituinen työntekijä joutuu väistymään vuokratyövoiman tieltä.

Työturvallisuus ei toimi laeista, määräyksistä ja sopimuksista huolimatta, korosti Eeva-Liisa Kilpeläinen PAMista.

– Rottiakin suojellaan paremmin kuin ihmisiä, niin ja jopa turistien inhoamia hyttysiä Lapissa, sanoi Kemissä asuva Kilpeläinen.

Turvallisemman työympäristön kehitys polkee paikoillaan. Tapaturmien määrä ei laske odotetusti, totesi Metallin Mika Poikolainen.

– Pahiten kärsivät nuoret työntekijät. SAK:n pitää nostaa esiin nuorten työntekijöiden työsuojelua. Ennaltaehkäisevän työn pitää alkaa jo opiskeluaikana ja tietoutta pitää lisätä, kun he astuvat työelämään, sanoi Aker Finnyardsin Helsingin telakan työsuojeluvaltuutettu Poikolainen.

Anneli Jordan, JHL, arvosteli työnantajia, jotka näkevät työympäristön parantamisen pelkästään menoeränä.

– SAK:n pitää panostaa siihen, että työsuojelu ja työterveyshuolto saadaan Suomessa toimimaan. Miksi ei selvitettäisi mahdollisuuksia kouluttaa yhdessä työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojelupäälliköitä, hän ehdotti.

Vaikka työsuojeluvaltuutetuilla on yleensä parempi koulutus kuin työnantajapuolen työsuojeluvastaavilla, puutteita on siinäkin. SAK:n edustajakokousasiakirjassa korostetaan, että koulutus tehtäviin puuttuu puolelta valtuutetuista.

Asiantuntijalääkäri vastavetona

PAMin Rita Löwenhild moitti työtapaturmatilastoja. Myös työntekijöihin kohdistuvan väkivallan seurauksena tapahtuvat onnettomuudet pitää ottaa huomioon.

Työtapaturman uhriksi joutunut saattaa kokea ikävän yllätyksen, kun korvauksista ruvetaan keskustelemaan, varoitti Metallin Esko Mononen Outokummusta.

– Vakuutusyhtiöidenhän pitää myös tehdä tulosta. Valitettavasti myös KELA on tiukentanut linjaansa, hän sanoi.

SAK:n pitää, vastavetona vakuutusyhtiöiden koventuneelle linjalle, palkata vihdoinkin asiantuntijalääkäri, totesi Rakennusliiton Keijo Hentonen. Kemianliiton Anneli Paukkunen oli sitä mieltä, että EK:n toimeliaisuus edellyttää kokopäivätoimista lobbaria, joka voi toimia myös neuvonantajana kysymyksissä, jotka liittyvät kemikaaleihin, meluun yms.

Myös metallimiehet Lauri Kauppinen ja Pekka Pörsti samoin kuin Paperiliiton Jorma Vertanen toivoivat SAK:lta tiukkoja toimia. Lopputulokseksi tuli, että SAK ryhtyy yhteistyössä liittojen kanssa selvittämään mahdollisuuksia yhdistää työlääketieteen asiantuntemus edunvalvontaansa. Selvityksen pitää valmistua niin, että se voidaan ottaa huomioon vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa ja budjetissa.

Vaikka kuoleman ja vammautumisen riskit ovat suurimmat SAK:n miesvaltaisilla aloilla, joilla myös altistuminen kemikaaleille ja syöpää aiheuttaville aineille on suurinta, palvelualojen edustajat olivat eniten äänessä. SAK lupasi laatia yksityiskohtaisempia tilastoja työtapaturmista, työperäisistä sairauksista ja uhkaavista tilanteista, erikseen naisvaltaisille aloille.

SAK:n tulevaan työympäristöohjelmaan sisällytetään myös vaatimuksia työterveyshuollosta pätkätyöläisille sekä kolmikantaneuvotteluista, joissa käsitellään väkivaltaa ja yksin työskentelyä.

Ingegerd Ekstrand