Karppisen puheessa paistoi Lapin laskematon aurinko ja hillakin oli puhkeamassa kukkaan.

– Maakunnan työllisyydelle tämä on kova paukku. Uuteen kaivokseen pääsee töihin parisen sataa henkeä ja sen välilliset työpaikkavaikutukset voivat olla jopa kolminkertaiset. Myös kaivoksen tarvitseman infran ja rakennusten teko lisää alueen työpaikkoja, sanoo Karppinen.

Kun varsinainen kaivuu Suurikuusikossa parin vuoden päästä alkaa, sen lasketaan tuottavan puhdasta kultaa vuosittain 5 000 tonnia. Kaivoksesta tulee suurin alallaan Euroopassa.

Tällä tietoa kaivoksessa riittäisi kultaa ainakin 13 vuodeksi. Gramma kultaa on viime päivinä maksanut reilut 16 euroa.

Karppisen omalla kaivoksella, Sodankylän Pahtavaaralla työntekijöitä on satakunta.

– Me tuotamme kultaa 1 200 tonnia. Kaivoksella on toiminta-aikaa jäljellä kolmisen vuotta. Uusia esiintymiä etsitään ja valtauksiakin tehdään lähitienoilla kuitenkin koko ajan.

Karppinen uskoo vahvasti siihen, että kaivostoiminta nousee Suomessa uudestaan jaloilleen. Tähän vaikuttavat kohonneet metallien hinnat ja kehittynyt tuotantotekniikka.

– Useista koko maassa vetämässä olevista hankkeista lupaavimpia Lapin kannalta ovat Sodankylä Kevitsan ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivoshankkeet. Jos ne toteutetaan, kaivostyöpaikkoja syntyy yhteensä 600.

– Pula osaavista kaivosmiehistä on kohta käsillä. Siksi on hyvä, että heidän kouluttamisensa on jo menossa Sodankylässä ja Torniossa.

Metallin valtuuston ja liiton kaivosryhmän sekä Sodankylän valtuuston ja hallituksen jäsenenä Karppinen vetoaa valtiovaltaan, että uusittavana olevalla kaivoslailla ei vaikeutettaisi alan lupaavaa nousua.

– Uudet kaivokset tarvitsevat myös nykyaikaiset perusrakenteet, joista koituu hyötyä kaivospaikkakuntien muille elinkeinoille ja asukkaille.

SAK:kin painottaa elinkeinopolitiikkaa

Sodankylän ja Kittilän kulta sekä muutkin Lapin kaivoshankkeet ovat hyvä esimerkki onnistuneesta elinkeinopolitiikasta.

SAK:n mukaan näitä onnistumisia tarvitaan maahan rutkasti lisää ja myös muilla aloilla. Järjestö aikookin lisätä ruutia elinkeinopolitiikkaan pyrkimyksissään vaikuttaa yhteiskuntaan.

SAK korostaa hyvien liikenneyhteyksien, sähkön saannin ja sen monipuolisen mutta vähäpäästöisen tuotannon tärkeyttä. Elinkeinopoliittisesta yhteistyöstä tulee luoda ay-liittojen ja työnantajien välille pysyvä käytäntö, SAK katsoo.

Eero Kosonen