vane.jpg (302 bytes)

tee.jpg (2675 bytes)SAK-muutos.jpg (4068 bytes)

Kodeista hatarasti ay-tietoa

vi-ne-pi.gif (120 bytes)  Onko meillä oikeasti tilaa uusille ihmisille ja olemmeko käytännössä muuttaneet toimintatapojamme vastaamaan tätä päivää? Miten otamme vastaan uuden työntekijän työpaikalla ja tarjoamme jäsenyyttä ja onko meillä sen ohella muuta kiinnostavaa uudelle liittolaiselle?

Tällaisen kysymyspatterin ay-jäsenyydestä latasi janakkalalainen Anne Heikkinen edustajille, kun väki yhdessä pohti järjestäytymisen edistämistä.

Anne Heikkinen pitää työelämän pelisääntöjen tuntemusta melkein kansalaisvelvollisuutena. Foto: TUULIKKI HOLOPAINEN– Järjestäytymisen perustaa rakennetaan kodeissa ja kouluissa. Kansalaiseksi kasvamiseen kuuluu tietoisuus yhteiskunnan rakenteista ja työelämän pelisäännöistä, Heikkinen sanoi.

Myös omassa päivätyössään opiskelijoiden kanssa Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa Heikkinen sanoo havainneensa, ettei kotoa saatu ay-tietous ole kovinkaan vahvoissa kantimissa.

– Opiskelun lomassa asioita voi kyllä paikata ja siinä oppilaiden ohjaajat ja myös oppilaskunnat ovat avainasemassa. Koulutiedotuskin on saanut jo hyvän jalansijan, mutta jäsenkalastelun makua mukana ei saa olla. Rehellinen tieto ay-jäsenyydestä käy parhaiten kaupaksi. Oma kokemus ammattiyhdistyksestä antaa puolestaan mallia järjestäytymiseen.

Anne Heikkistä samoin kuin hänen liittoaan JHL:ää huolestutti erityisesti se, miten SAK varmistaa, etteivät työehdot heikkene, kun julkisyhteisöt siirtyvät ostopalveluiden käyttöön. Toinen huolen aihe on, miten pahasti muuttuvat liiketoimintamallit hiertävät liittojen jäsenyysrajoja.

Kiipulan tietopalvelusihteerinä työskentelevän Heikkisen ammattiosasto on Hämeen yksityisalojen henkilöstöyhdistys JHL 736, jossa on 290 jäsentä.

Yhdistyksen sihteeri Heikkinen sanoo, että kun yli puolet jäsenistä on yli viisikymppisiä, uusia toimijoita tarvittaisiin kipeästi.

– Yhdistys koostuu noin 15 lähinnä pienestä työpaikasta, joissa noudatetaan useita eri alojen työehtosopimuksia. Järjestämistä haittaavat yleiset pientyöpaikkojen ongelmat ja myös se, että koulutustaso nousee nopeasti ja väki hakee liittonsa opintojaan vastaavasti.

SAK:lle nuorten palvelukeskus

Ay-jäsenyyttä pohti usea muukin kokouksen noin 200 puhujasta. PAMin Johanna Tiainen piti ohjelmapapereissa hahmotellun sukupolvenvaihdoshankkeen viiden vuoden aikataulua liian hitaana.

– Ja nuorten itse on päästävä laajalla rintamalla hankkeeseen mukaan, hän vaati.

Tiainen puhalteli henkeä koko maan kattavaan nuorisotyöhön ja esitti alle 30-vuotiaille halvempia ay-maksuja.

Metallin Tatu Tuomela näki järjestämisen ongelmana jäsenyyden tarjonnan puutteen.

– Muistakaa, että jäsenet tulevat ammattiosastojen kautta liittoon. Juuri osastojen jäsentyötä olisi tuettava, niillä pitäisi olla kummiluokkia ja niiden edustajilla mahdollisuus käydä ammattikouluissa, Tuomela sanoi.

Tulevan järjestötyön päätehtäväksi kokouksessa hyväksytty sukupolvenvaihdoshanke tehostaa koulutiedotusta, oppilasjäsentoimintaa ja pätkätyöntekijöiden neuvontaa.

Lauri Ihalaisen mukaan yksi osa hanketta olisi rakentaa SAK:n yhteinen palvelukeskus, eräänlainen "porstualiitto", joka tukisi pätkätyöntekijöitä ja nuoria näiden siirtyessä työelämään ja ay-jäseniksi.

Eero Kosonen

Palkkatyöläinen 27.6.2006 nro 6/06

hava500.jpg (350 bytes)

Palkkatyöläisen etusivullealkuun

ne339999.gif (51 bytes)