Onko
meillä oikeasti tilaa uusille ihmisille ja olemmeko käytännössä muuttaneet
toimintatapojamme vastaamaan tätä päivää? Miten otamme vastaan uuden työntekijän
työpaikalla ja tarjoamme jäsenyyttä ja onko meillä sen ohella muuta kiinnostavaa
uudelle liittolaiselle?
Tällaisen kysymyspatterin ay-jäsenyydestä latasi janakkalalainen Anne Heikkinen
edustajille, kun väki yhdessä pohti järjestäytymisen edistämistä.
Järjestäytymisen perustaa rakennetaan kodeissa ja kouluissa.
Kansalaiseksi kasvamiseen kuuluu tietoisuus yhteiskunnan rakenteista ja työelämän
pelisäännöistä, Heikkinen sanoi.
Myös omassa päivätyössään opiskelijoiden kanssa Kiipulan koulutus- ja
kuntoutuskeskuksessa Heikkinen sanoo havainneensa, ettei kotoa saatu ay-tietous ole
kovinkaan vahvoissa kantimissa.
Opiskelun lomassa asioita voi kyllä paikata ja siinä oppilaiden ohjaajat ja
myös oppilaskunnat ovat avainasemassa. Koulutiedotuskin on saanut jo hyvän jalansijan,
mutta jäsenkalastelun makua mukana ei saa olla. Rehellinen tieto ay-jäsenyydestä käy
parhaiten kaupaksi. Oma kokemus ammattiyhdistyksestä antaa puolestaan mallia
järjestäytymiseen.
Anne Heikkistä samoin kuin hänen liittoaan JHL:ää huolestutti erityisesti se, miten
SAK varmistaa, etteivät työehdot heikkene, kun julkisyhteisöt siirtyvät
ostopalveluiden käyttöön. Toinen huolen aihe on, miten pahasti muuttuvat
liiketoimintamallit hiertävät liittojen jäsenyysrajoja.
Kiipulan tietopalvelusihteerinä työskentelevän Heikkisen ammattiosasto on Hämeen
yksityisalojen henkilöstöyhdistys JHL 736, jossa on 290 jäsentä.
Yhdistyksen sihteeri Heikkinen sanoo, että kun yli puolet jäsenistä on yli
viisikymppisiä, uusia toimijoita tarvittaisiin kipeästi.
Yhdistys koostuu noin 15 lähinnä pienestä työpaikasta, joissa noudatetaan
useita eri alojen työehtosopimuksia. Järjestämistä haittaavat yleiset
pientyöpaikkojen ongelmat ja myös se, että koulutustaso nousee nopeasti ja väki hakee
liittonsa opintojaan vastaavasti.
SAK:lle nuorten palvelukeskus
Ay-jäsenyyttä pohti usea muukin kokouksen noin 200 puhujasta. PAMin Johanna
Tiainen piti ohjelmapapereissa hahmotellun sukupolvenvaihdoshankkeen viiden vuoden
aikataulua liian hitaana.
Ja nuorten itse on päästävä laajalla rintamalla hankkeeseen mukaan, hän
vaati.
Tiainen puhalteli henkeä koko maan kattavaan nuorisotyöhön ja esitti alle
30-vuotiaille halvempia ay-maksuja.
Metallin Tatu Tuomela näki järjestämisen ongelmana jäsenyyden tarjonnan
puutteen.
Muistakaa, että jäsenet tulevat ammattiosastojen kautta liittoon. Juuri
osastojen jäsentyötä olisi tuettava, niillä pitäisi olla kummiluokkia ja niiden
edustajilla mahdollisuus käydä ammattikouluissa, Tuomela sanoi.
Tulevan järjestötyön päätehtäväksi kokouksessa hyväksytty
sukupolvenvaihdoshanke tehostaa koulutiedotusta, oppilasjäsentoimintaa ja
pätkätyöntekijöiden neuvontaa.
Lauri Ihalaisen mukaan yksi osa hanketta olisi rakentaa SAK:n yhteinen
palvelukeskus, eräänlainen "porstualiitto", joka tukisi
pätkätyöntekijöitä ja nuoria näiden siirtyessä työelämään ja ay-jäseniksi.
Eero Kosonen