|
 |
Elintarviketeollisuuden
työvoimakustannukset
vajaa kuudennes
  Elintarviketeollisuuden
kustannusrakenne on vuosikausia säilynyt likimain ennallaan, sillä kymmeneen vuoteen ei
oleellisia isoja muutoksia ole kustannusten sisäisessä jakautumisessa tapahtunut.
Työvoimakustannukset olivat Elintarviketeollisuusliiton vuoden 2003 tilaston mukaan 15,5
prosenttia elintarviketeollisuuden kustannuksista. Eikä työvoimakustannustenkaan osuus
ole juuri vuosien saatossa vaihdellut enempää kuin 2,4 prosenttiyksikön verran.
 Elintarviketeollisuuden
suurin kuluerä ovat materiaalikulut, jotka ovat keikkuneet 54,3 ja 60,2 prosentin
välillä ollen vuonna 2003 58,3 prosenttia. Muut kustannukset, jotka olivat 17,2
prosenttia vuonna 2003, ovat olleet keskimäärin hieman työvoimakustannuksia korkeammat.
Sitten poistoja oli 2003 tilaston mukaan 4,4 prosenttia, korkokuluja 0,7 ja veroja 0,9
prosenttia. Nämäkin kustannusosuudet ovat pysytelleet samoilla tasoilla.
Kauppa kasvattaa osuuttaan
 Kevytmaitolitran hinnasta
kaupan osuus on kasvanut nopeasti tällä vuosituhannella. Vuonna 1999 kevytmaitolitran
hinnasta kauppa vei 17,5 prosenttia kun sen osuus viime vuonna oli jo 24,5 prosenttia.
Samanaikaisesti tuottajan osuus on laskenut 38 prosentista 33,4 prosenttiin ja
teollisuudenkin osuus 2,5 prosenttiyksikköä.
Muutenkin elintarvikkeissa teollisuuden ja kaupan osuus on kasvanut. Professori Jyrki
Niemi MTT:stä, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, arvioi kaupan osuuden
kasvun syyksi sitä, että kaupan neuvotteluasema elintarvikeketjussa on vahvistunut.
Kauppa kilpailuttaa kotimaista elintarviketeollisuutta tehokkaasti sekä keskenään että
ulkomaisten yritysten kanssa.
Kaupan osuus ruoan verollisesta kuluttajahinnasta on kasvanut muutaman prosentin viiden
viime vuoden aikana. Perusmaitotuotteissa, kuten esimerkiksi kevytmaidossa ja
edamjuustossa kaupan osuus on kasvanut useita prosentteja suhteessa meijerien
myyntihintoihin. Myös kananmunissa kauppa on lisännyt selvästi omaa katettaan.
Kahvilassa käynti kallistunut
Tilastokeskuksen
mukaan kahvikupin hinta kahviloissa on melkein kaksinkertaistunut  kymmenessä
vuodessa. Vuonna 1994 kahvikuppi maksoi 0,84 euroa ja syyskuussa 2004 1,47 euroa.
Hinnannousua on siis kertynyt peräti 75 prosenttia. Samana aikana kuluttajahintaindeksi
nousu vain 14,2 prosenttia. Jos kahvikupin hinta olisi noussut samaan tahtiin muiden
tuotteiden kanssa, niin kahvikupillinen pitäisi saada alle eurolla. Kahvilahinnoissa
huimat hinnankorotukset koskevat myös kahvileipiä ja virvoitusjuomia.
Lisäksi kahvikupin hinnat vaihtelevat suuresti. Ei ole ollenkaan harvinaista, että
kupillisesta joutuu maksamaan kaksikin euroa ja erikoiskahveista kolme.
Hinnanmuodostus vaihtelee tuotteittain
 Muotikaupan liiton
koulutuksessa käyttämä malli siitä, kuinka hinta tuotteelle määräytyy. Toki alan
tuotteet ovat hyvinkin erilaisia ja näin myös hinnanmuodostus vaihtelee tuotteittain.
Toinen tapa tarkastella muotikaupan alan tuotteiden hinnoittelua on sellainen, että
tavarantoimittajalle (teollisuus, maahantuonti, agentit) menee 41 % ja kaupalle toinen 41
%. Loput 18 prosenttia on pelivaraa. Hyvällä liikeidealla toimiva ja oikeita tuotteita
myyvä tai valmistava yritys voi lisätä jotain osaa 18 prosentin osuudella. Näin yritys
voi investoida uusiin koneisiin tai kauppapaikkoihin tai jakaa bonuksia työntekijöille
tai osinkoja omistajille.
 Bensiinin hinnassa valtaosa veroja
Bensiinin
vero muodostuu kiinteästä polttoaineverosta, joka on 58,76 senttiä litralta ja 22
prosentin suuruisesta arvonlisäverosta. Näin ollen veron osuus bensiinin hinnasta
vaihtelee siten, että mitä korkeampi on bensiinin hinta niin sitä pienempi on veron
osuus.
Esimerkissä bensiinin hinta on lokakuun puolivälistä, jolloin litrahinta oli 130,3
senttiä, josta veron osuus oli 63 prosenttia. Kesäkuun puolivälissä bensiinin hinta
oli 120,6 senttiä litralta ja tällöin veron osuudeksi tuli 67 prosenttia.
Kaunokirjallisuus kiinnostaa
 Tiedot kuluvan vuoden kolmelta
ensimmäiseltä neljännekseltä viittaavat siihen, että kansalaisten kiinnostus
kaunokirjoihin on pysynyt edelleen korkealla. Kustantajien tilastoissa myynti on kasvanut
vastaavaan viime vuoden aikajaksoon verrattuna seitsemän prosenttia ja samoille lukemille
yltävät myös kirjakaupat.
Kun koko kirjankustannus otetaan huomioon, ollaan osapuilleen viime vuoden tasolla.
Se mitä kaunokirjoissa on voitettu, on tullut takkiin lastenkirjojen myynnissä. Ja
syykin on selvä: tänä keväänä ei ilmestynyt suomenkielistä Harry Potteria.
Suomen kustannusyhdistyksen jäsenet julkaisivat viime vuonna melkein 8 000
kirjanimikettä, joista uutuuksia runsaat puolet. Yleisen kirjallisuuden osuus kaikista
nimikkeistä nousi 5 800:aan.
Palkkatyöläinen
13.12.2005 nro 10/05 |
 
|
|
 |
|
