Lahden seurakuntayhtymän taloudenneuvoja Kari Rekilä tapaa usein asiakkaita, joiden raha-asiat ovat sujuneet mallikkaasti, kunnes arjen on rikkonut työttömyys tai pätkätöille joutuminen. Laskuja alkaa erääntyä, eivätkä rahat ja voimat enää riitä niiden hoitoon.

– Tänne saattaa tulla tavallinen työssä käyvä ihminen muovikassi täynnä laskuja ja sitten ryhdytään miettimään, mitä on tapahtunut ja miten tästä eteenpäin, Rekilä kuvaa ja toteaa, että joskus pienikin ongelma voi suistaa arjenhallinnan.

Taloudenneuvojan pesti aloitettiin Lahden seurakuntayhtymässä kuutisen vuotta sitten. Neuvoja ohjaa henkilöitä, jotka eivät saa toimeentulotukea tai pääse viralliseen velkajärjestelyyn. Asiakas on neuvonnassa muutamasta käyntikerrasta vuoteen.

– Tyypillisiä asiakkaita ovat he, joiden nettotulot ovat 800–900 euroa kuukaudessa, mutta rahat eivät riitä elämiseen kalliin asunnon ja velkojen takia. Lainaa ja luottoja kun ei oteta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä.

Asiakkaat ovat 18–77-vuotiaita, ja kaikista sosiaaliluokista. Neuvontaan tullaan vapaaehtoisesti. Vinkin on saattanut antaa diakonia tai sosiaalityöntekijä, joskus jopa kaupungin velkaneuvonnasta on kannustettu yhteydenottoon.

Usein talous on mennyt sekaisin mielenterveys- tai päihdeongelmien takia, joskus kuolemantapauksen, sairauden tai avioeron seurauksena. Myös monet lainatakauksissa velkaantuneet ovat kovilla. Eräs kävijäryhmä ovat yksinhuoltajat, jotka saattavat niukan toimeentulon ohella maksaa erossa jäänyttä asuntolainaa. On asiakkaissa myös kevytkenkäisiä rahankäyttäjiä, joilla on isot tulot, mutta vielä isommat menot: ulkona syömisestä, hienosta autosta tai ulkomaanmatkoista on vaikea luopua. Ja kun tulot pienentyvät, ylellisyyksiä hankitaan velaksi.

Ei isot tulot, vaan pienet menot

Taloudenneuvoja käyttää arjenmakuisia työvälineitä.

– Yksinkertainen ja tepsivä malli on se, että asiakkaan tulot ja menot listataan, katsotaan mitä jää viivan alle ja mietitään miten loppusummalla voi elää.

– Jos menot ovat tuloja suuremmat, ostopäiväkirja on hyvä työkalu. Vaadin aina selvitystä kaikista tuloista ja laskuista tositteineen. Sen jälkeen tutkimme, miten kulutustottumuksia voi muuttaa ja miten järjestellään pakollisia laskuja.

Ostopäiväkirjan perusteella on helppo karsia turhat pois. Kauppareissuille mennään muistilistan kanssa, ja kärryihin kerätään vain listalla olevat, halvimmat tuotteet. Karkit, lelut, lehdet ja pikaruuat jätetään ostamatta.

Säästökuurilla ei myöskään ravata kaupassa joka päivä, vaan ostoskäynnit harkitaan etukäteen, mukaan otetaan vain suunniteltu rahasumma ja tarjoukset käytetään hyväksi. Jotkut neuvonnassa käyneet perheet ovat kulutustapojaan muuttamalla hämmästyneet kun rahaa on jäänyt jopa säästöön. Ääriesimerkissä perhe säästi ruokaostoksia tiivistämällä elämänsä ensimmäisen ulkomaanmatkan.

Eräpäiviä siirretään

Sosionomi, diakoniksi työnsä ohella opiskeleva Rekilä lähestyy asiakastaan kokonaisvaltaisella työotteella, hän kartoittaa aina elämäntilanteen: millaista arki on, keitä ihmisiä kuuluu lähipiiriin, ja jos yksinäisyys on iso ongelma, mistä löytyisi lähimmäisiä. Ihminen kokee yllättävän tilanteensa usein kaoottiseksi ja siksi käytännön asioiden jäsentely tuo turvallisuutta. Rekilä saattaa soitella viranomaisille ja yrityksiin, joskus hän jopa lähtee asiakkaan tueksi pankkiin neuvottelemaan lainojen yhdistämisestä, maksuerien pienentämisestä tai eräpäivien siirtämisestä.

– Moni haluaa tunnollisesti maksaa laskut heti pois, mutta sitten ei olekaan enää rahaa elämiseen. Laskuttajat tuntuvat joustavan nykyisin hyvin aikatauluissa, ja laskut kannattaa maksaa sellaisena kuukautena, kun rahaa on enemmän.

Rekilän lähtökohta on auttaa asiakas ottamaan itse vastuu elämästään. Hän toimii vain ohjaajana ja tukijana.

Talousvaikeudet juontuvat usein elämän sattumuksista tai yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta, mutta toisinaan myös ihmisen omissa asenteissa on tuulettamisen varaa. Rekilä pohtii usein, mistä ylenpalttinen kulutusvimma juontuu.

– Nykyään luodaan illuusiota, että ostamalla saa hyvää elämää. Olisi tärkeää selvittää itselleen, miksi ostaa turhaa tavaraa, mitä sillä itsessään täyttää.

Joskus rahapulaan saatetaan ajautua siksi, että köyhyys ja nuukailu yksinkertaisesti alkaa tympiä. Ihminen ryhtyy ostamaan tavaroita osamaksulla tietäen jo etukäteen, ettei kykene maksamaan.

Yksinäiset miehet ja nuoret naiset pulassa

Rekilän työmaa kuuluu seurakuntayhtymän palvelukeskukseen ja on tiiviisti yhteydessä myös ruokapankkiin. Monet työssäkäyvätkin joutuvat turvautumaan viikoittain ruuan ilmaisjakeluun. Raha-asioiden neuvonnan ohella Rekilä kannustaa asiakkaitaan kokkaamaan. Kotiruualla voi säästää pitkän pennin ja rahaa jää hyvässä lykyssä joskus pieneen herkutteluunkin.

Rekilä on havainnut, että yksinäisten miesten ohella ongelmia on nykyisin yhä useammin nuorilla naisilla. Nuorten naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt, ja syrjäytyminen ja köyhtyminen tapahtuu nopeammin, kun arkielämän taidot puuttuvat. Kotien vaatimattomilta tuntuvilla perinnetaidoilla onkin arvokas merkitys elämäntaipaletta aloittavalle ihmiselle.

Euroharha tuo ongelmia

Rekilä ei työssään välty huomaamasta euron vaikutuksia ihmisten rahatalouteen.

– Moni ei hallitse euroa, esimerkiksi vanhuksilla rahat riittivät ennen vaatimattomaan elämiseen, nyt monille on tullut ongelmia. Voi olla vaikea ymmärtää, minkä arvoinen todellisuudessa on pieneltä tuntuva, 20 euron hintainen ostos.

Rekilä joutuu olemaan työssään joskus hyvinkin tiukka; jos rahapula on turhan kuluttamisen seurausta, tilannetta on tutkittava itsekriittisesti. Syyllisyys on joskus hyvä hälytysmerkki. Senkin Rekilä on ikäväkseen huomannut, että moni on itselleen suotta ankara. Hän näkee yhteiskunnan toiminnassa vastuuttomuutta, joka nöyryyttää köyhiä. Samalla viikolla saatetaan uutisissa kauhistella optiomiljonäärejä ja kehua, miten eduskunta on tehnyt eläkkeisiin viiden euron korotuksen.

Sirpa Palokari