Reilua kauppaa käydään mahdollisimman suoraan, ilman turhia välikäsiä. Linkki viljelijältä kuluttajalle halutaan pitää mahdollisimman suorana. Suurtilojen työntekijöille Reilun kaupan järjestelmä takaa lainmukaisen palkan ja työajat, asianmukaiset työskentelyolosuhteet ja mahdollisuuden liittyä ammattiyhdistykseen. Tuottajayhteisöjä järjestelmä rohkaisee jatkuvasti paitsi kehittämään työoloja, niin myös kiinnittämään entistä enemmän huomiota ympäristöasioihin ja tuotteiden laatuun.

Aloite tuli kahvinviljelijöiltä

Reilun kaupan järjestelmä sai alkunsa 1980-luvulla meksikolaisten kahvinviljelijöiden aloitteesta. Hollantilaiset avustustyöntekijät aloittivat tuolloin kehitysyhteistyöprojektin parantaakseen viljelijöiden toimeentuloa kahvin maailmanmarkkinahinnan pudottua tuottajien kannalta pelottavan alhaiseksi. Nykyäänkin lähes kaksi kolmannesta järjestelmään kuuluvista tuottajista on kahvinviljelijöitä; 24 eri maassa on kahvia tuottavia viljelijäyhteisöjä yli 200.

Kauppojen hyllyiltä on Reilun kaupan kahvia voinut Suomessa löytää vuodesta 1999 alkaen. Erilaisten Reilun kaupan merkkijärjestelmään kuuluvien tuotteiden määrä kasvaa jatkuvasti, tällä hetkellä Suomesta löytyy parikymmentä eri tuotetta.

Reilun kaupan kahvi kasvattaa jatkuvasti suosiotaan niin Suomessa kuin muuallakin. Viime vuonna myynti kasvoi Suomessa kuusi prosenttia, Ruotsin kasvuprosentti oli peräti 28.

Tuottajalle parempi hinta

Kahvin tuottajahinnat ovat tällä hetkellä ennätysalhaalla. Sen sijaan ketjun loppupäässä, kaupassa, voidaan myhäillen hieroa kämmeniä yhteen kahvin myyntihinnan alati noustessa. Kahvi on polttoaineen jälkeen maailman toiseksi kaupatuin kulutushyödyke.

Kansainvälisen kahvijärjestön ICO:n arvion mukaan kahvin maailmanmarkkinahinta jatkaa nousuaan edelleenkin. Syyksi mainitaan muun muassa Meksikon ja Väli-Amerikan syksyn hirmumyrskyt ja tuhoisat tulvat, jotka aiheuttivat suurta vahinkoa myös kahviviljelmille.

Normaalisti kahvintuottajamaahan jää ICO:n arvion mukaan alle 10 prosenttia kahvipaketin hinnasta. Reilun kaupan kahvin hinnasta menee suoraan kahvin tuottajaosuuskunnille huomattavasti enemmän, vähintään neljännes. Uusimmasta, syyskuussa lanseeratusta puolen kilon Classic Reko -kahvipaketista tuottajat saavat jopa yli 30 prosenttia.

Reiluja kahvinjuojia ympäri maailmaa

Monet työpaikat ja yhteisöt Suomessa ja maailmalla ovat siirtyneet Reilun kaupan kahvin käyttäjiksi. Suurin yksittäinen Reilun kaupan kahvin kuluttaja on Suomessa viime vuosina ollut Palvelualojen ammattiliitto PAM. Samaa linjaa noudattavat myös monet muut ammattiliitot. Suomessa jo lähes joka neljäs seurakunta tarjoaa tilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia. Myös presidentin kansliassa ja eduskunnassa suositaan Reilun kaupan kahvia.

Maailmallakin näyttää alkaneen varsinainen Reilun kaupan buumi, kun yhä useammat yritykset, järjestöt ja ravintolat ovat löytäneet Reilusta kaupasta konkreettisen tavan toteuttaa yhteiskuntavastuutaan sekä omalta osaltaan tukea kehitysmaiden viljelijöiden ja työntekijöiden elämää. Reilun kaupan tuotteita tarjoilevia yhtiöitä ovat muun muassa IBM, Vodafone, Microsoft, Shell, ja France Telecom. Brysselissä niin Euroopan parlamentissa kuin komissiossakin on tarjolla Reilun kaupan tuotteita. Myös Ruotsin ja Norjan kaikki ministeriöt ja maiden parlamentit suosivat kyseisiä tuotteita.

Banaanista tarkat laskelmat

Reilun kaupan toisen näkyvän lippulaivan, banaanin, hinnan muodostuminen on tarkkaan analysoitu ja laskettu.

Viljelijän saama takuuhinta on noin 17 prosenttia suomalaisista kuluttajahinnoista. Tuottaja Ecuadorissa, josta Reilun kaupan banaanit meille rahdataan, saa hieman yli 30 senttiä jokaisesta Suomessa myytävästä banaanikilosta. Reilun kaupan järjestelmässä banaanien tuottajien osuudet ovat noin 2–3 kertaa parempia kuin keskimääräiset muiden banaanin tuottajien osuudet Ecuadorissa.

Reilun kaupan merkistä maksetaan kahden prosentin käyttömaksu, joka kattaa käytön valvonnan ja merkkiin liittyvän tiedottamisen.

Vuosituhannen vaihteessa tehdyn kyselyn mukaan 84 prosenttia vastanneista oli valmis maksamaan banaaneista enemmän, mikäli olisi tiedossa, että ne ovat tuotettu työntekijöiden oikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen.

Reilun kaupan TÄHDEN pirteä myymälänhoitaja Kati Sarkasuo on tuttu kasvo monille kanta-asiakkaille. Hän voi hyvällä omallatunnolla sanoa tietävänsä kaiken tuotteista, joita myy liikkeessään. Hän osaa kertoa tuotteiden alkuperän, valmistajan, valmistusmateriaalit ja raaka-aineet sekä niiden reitin viljelijältä tai käsityöläiseltä suomalaiseen kehitysmaakauppaan.

Kuulostaa niin lupaavalta, että nukkien taikavoima on testattava. Suloinen pieni puurasia, jossa asustaa kuusi pientä nukkea, sujahtaa ostoskassiin. Mitä muuta voisi kääriä joulupakettiin?

Myymälänhoitaja Kati Sarkasuo neuvoo mielellään. Äidin pakettiin pirteän värinen batiikkihuivi. Lapset ilahtuvat käsin tehdystä jalkapallosta ja kestävästä puisesta palapelistä. Isä pääsee herkuttelemaan suklaalla. Mummolle ja ukille kelpaa lahjoittaa tuoksuvaa jasmiiniteetä. Herkkukorista riittää vaikka koko perheelle.

Hyvä idea. Lahjat voisikin tänä jouluna ostaa eettisin perustein. Lähettäisi samalla lämpimän ajatuksen sille kehitysmaan käsityöläiselle tai viljelijälle, joka ei joulun yltäkylläisyydestä tiedä mitään.

Saija Heinonen