Julkisuudessa on ihmetelty myös sitä, miksi Suomi ja SAK:n johto sen mukana poikkeavat muun Euroopan valtavirrasta havitellessaan lisäydinvoimaa.

Tietääkö SAK, mitä sen jäsenistö ajattelee ydinvoimasta, apulaisjohtaja Matti Viialainen SAK:sta?
– SAK tietää hyvinkin jäsenistönsä kannan. Edustajakokous viime toukokuussa teki hyvin laajalla enemmistöllä monipuolista energiatuotantoa tukevan kannanoton. Koeäänestyksessä kannanoton puolella oli ehkä noin 280 ja vastaan 12.
– Linjauksen takana on demokraattisessa järjestyksessä syntynyt päätös, että olemme jatkossakin monipuolisen energian tuotannon kannalla.
– SAK:n jäseninähän ovat liitot, joiden edustajat hallituksessa äänin 20—2 keskusjärjestön puolesta puolsivat Teollisuuden Voiman hakemusta viidennestä ydinvoimasta.

Metalli 49:n toimitsija Jyrki Yrttiaho arveli Kansan Uutisissa, että SAK:n energiapoliittiset vaihtoehdot ovat antiikkiset, kun ne perustuvat kasvuajatteluun. Jääkö nuori ja vihreä duunariväki SAK:n liittojen ulkopuolelle, kun keskusjärjestön linjaus on luonnonsuojelijoille vieras kasvuajattelu?
– SAK:n vaihtoehto energiapolitiikassa on aidosti vihreä. Ydinvoimalle tarjotaan vaihtoehdoksi fossiilisia polttoaineita eli maakaasun lisäämistä. Oikea vihreä vaihtoehto on ilmaston muutoksen torjumisen kannalta juuri se, että lisätään uusiutuvien energiamuotojen käyttämistä, energian säästöä ja perusvoiman tuottamiseen lisäydinvoimaa.

Uiko Suomi muuta Eurooppaa vastavirtaan?
– Koko EU:n alueella valmistui 90-luvulla yksitoista ja Ranskassa yhdeksän reaktiota. Englanti aikoo ratkaista tulevaisuutensa lisäydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä. Asiallisesti ottaen Saksa ja Ruotsi ovat lisänneet ydinvoimaloidensa tehoja: Ruotsissa voimaloiden teho on kaksinkertaistunut. Ympäristömielessä on vastuutonta ja taloudellisesti järjetöntä ajaa alas puhdas energiantuotantomuoto.

SAK tuskin on viidennen ydinvoimalan kannalla pelkästään ympäristösyistä, vaan myös työllisyyssyistä, vai kuinka?
– Lisäydinvoimalla on ilman muuta myönteinen työllisyysvaikutusta. Välittömästi uusi ydinvoimala tuo 30 000 henkilötyövuotta, mutta ennen kaikkea välillinen työllisyysvaikutus on ratkaiseva. Kohtuuhintainen sähkö on ihan välttämätön tuotannon tekijä: jos sähkön hinta nousee merkittävästi, menetetään työpaikkoja.
– Kyse on myös palkanmaksuvarasta: jos palvelusektorin tai kuntien energialaskua kasvatetaan kovasti, jää vähemmän euroja palkkojen korjaamiseen.

Suomessa pelotellaan riippuvuudesta Venäjän maakaasusta. Miksi, koska muukin Eurooppa saa kaasunsa Venäjältä?
– Muualle Eurooppaan menee kaasuputkia Norjasta Pohjanmereltä sekä Algeriasta ja Venäjältä. Monilla mailla on useita maakaasun hankintalähteitä, ja esimerkiksi Saksassa venäläismaakaasun osuus energiantuotannosta on vain kolme neljä prosenttia. Jos meillä valittaisiin ydinvoiman sijasta maakaasu, jolla tehtäisiin perussähkö, Suomen riippuvuus kohoaisin Venäjän tuonnista 40 prosenttiin. Meidän arviomme mukaan se olisi liian suuri riippuvuus. Maakaasu sopii hyvin yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon, mutta pelkästään sähköntuotantoon se on liian kallis.

Heikentääkö ydinvoimalla tuotettu paperi suomalaisen teollisuuden asemaa Euroopan markkinoilla, joissa ympäristötietoisuus on vahva ja ohjaa muun muassa Suomenkin metsäsertifiointia?
– Tähän Greenpeacen kiristykseen ei missään tapauksessa kannata retkahtaa. Vastakysymys kuuluu, miten ranskalaiset autot ja viinit ovat pärjänneet maailmalla, vaikka Ranskan sähköstä kolme neljäsosaa tehdään ydinvoimalla.

Onko lisäydinvoima SAK:n kenttää hajottava ja arpia jättävä kysymys?
– Ei missään tapauksessa. Lähinnä ideologispoliittista syistä esiintyy pientä kampanjointia, ja vastahankaan kampanjoiva väki on hyvin tuttu muistakin yhteyksistä, joissa on yleensäkin ajatuksena vastustaa SAK:n päätöksiä. Tuttu väki on tällä kertaa liikkeellä tässä asiassa.
– Tunnelma SAK:laisen väen tilaisuuksissa lisäydinvoimaa kohtaan on ollut hyvin asiallinen ja rauhallinen, eikä asia ole aiheuttanut suurta tunteiden paloa. Meillä on jo neljä hyvin toiminutta voimalaa ja asiallisesti nyt on kyse siitä, että jompaakumpaa voimalaa laajennetaan yhdellä lisäreaktiolla. Ydinsähkön osuus nousee 27 prosentista noin 33 prosenttiin ja lähestymme EU:n noin 35 prosentin keskitasoa.