Vietnamilaisia haalittiin mukaan aina Riihimäkeä myöten. Välikätenä toimi porukan ainut suomea osannut vietnamilainen, joka soitteli tuttavilleen tarjolla olevista työtilaisuuksista. Hänellä ei ollut sen suurempaa roolia jutussa ja hän sai samaa tuntipalkkaa kuin muutkin maanmiehensä, joten lopulta hänen syytteensä hylättiin.

Toiminta oli hyvin organisoitua, joten se saattoi jatkua näinkin pitkään paljastumatta. Esimerkkinä suunnitelmallisuudesta on tamperelainen liikemies, joka antoi yhtiönsä nimen useiden henkilöiden käyttöön. Kaikki mukana olleet jättivät veronsa hoitamatta, joten rikosvyyhti alkoi paljastua vasta ilmiannon avulla.

Poliisi kaipaa lisää tutkimusvoimia

Verottaja ja poliisi kävivät alihankkijan tiloissa yhteisvierailulla ensi kerran helmikuussa 2000, josta saakka juttua on tutkittu Tampereen poliisin talousrikosryhmän voimin. Poliisin mukaan maahanmuuttajien käyttäminen tämäntyyppisissä talousrikoksissa on harvinaista, ja siihen on tähän mennessä törmätty lähinnä ravintola-alalla.

– Nopeassa tutkinnassa poliisi ei ehdi aina kaikkea selvittää, joten osa jää verottajan tutkimusten varaan. Maakunnallisen talousrikosyksikön kirjavahvuus Tampereen poliisissa on 11 tutkijaa. Juttujen määrä on melko suuri, joten keskimääräinen tutkinta-aika on venynyt liki vuoden mittaiseksi, sanoo rikoskomisario Jukka Moilanen Tampereen talousrikosyksiköstä.

Viime kaksi vuotta juttujen määrä on Moilasen mukaan pysynyt tasaisena, mutta tutkimusten myötä paljastuu usein työvoimaa vaativia lisähaaroja. Suoranaisten rikosepäilyjen lisäksi tiettyjä riskiyrityksiä voidaan ottaa selvityksen alle ja perustutkimuksen kautta esimerkiksi ympäristörikoksista paljastuu talousrikollisuuteen viittaavia merkkejä.

Eettiset pelisäännöt ja työpaikkaiskut

Ay-liitoilla ei ole paljon keinoja puuttua järjestäytymättömien työnantajien yritysten työoloihin. Jotain on sentään yritetty ja jotain on myös saatu aikaan. Liittojen lisäksi vastuuta asiassa toivotaan työsuojeluhallinnolta, työministeriöltä ja eduskunnalta. Myös median rooli voi merkitä paljon puoleen tai toiseen.

Viestintäliiton liittosihteeri Irene Hämäläinen kertoo, että liitossa saatiin tietää Tampereen tapauksesta vasta oikeusuutisen kautta. Myöskään liiton Tampereen osastolla ei ollut tietoa järjestäytymättömän firman työntekijäin tilanteesta.

– Tässä tapauksessa monet järjestäytyneiden työnantajien yritykset olivat tämän pimeää työtä teettäneen yrityksen asiakkaina. Kauppasopimusten eettiset pelisäännöt pitäisi saada niin kattaviksi, että tällainen toiminta paljastuisi helpommin, sanoo Irene Hämäläinen.

Hän toteaa, että esimerkiksi kirjapainoalan tarjouksia vertailemalla näkyy "henki", millä ehdoilla työtä teetetään. Aina vertailu ei tietenkään ole helppoa, eikä sen tekemiseen riitä voimavaroja. Hämäläisen mielestä SAK:laisten alueorganisaatioiden tulisi ryhtyä määrätietoisesti kartoittamaan tämän sortin ongelmia.

– Rakennusliiton ja Sähköliiton tekemät työpaikkaiskut on hyvä keino, jonka soisi leviävän laajemminkin ay-liikkeen piirissä. Suuri vastuu asiassa on työsuojelupiireillä, mutta lainsäätäjällä on puolestaan vastuu työsuojelupiirien resursseista. Nykyisellään ei ole riittävästi kenttätyötä tekeviä tarkastajia. Ongelmallinen on myös uusmediapuoli, jolla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta ja järjestäytyminen on alhaista, toteaa Irene Hämäläinen.

Hannu Oittinen

Kovimmin rangaistiin kangasalalaista kirjapainoyrittäjää, joka sai kahden vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion, 2007:ään ulottuvan liiketoimintakiellon sekä maksettavakseen melkoiset korvaukset. Verottajalle hän joutuu maksamaan 170 000 euroa. Tamperelainen rikoskumppani sai kahdeksan kuukautta ehdotonta vankeutta, joka muutettiin yhdyskuntapalveluksi. Myös hän sai liiketoimintakiellon, joka päättyy 2005.

Muut selvisivät pienemmillä rangaistuksilla. Tuttavilleen työtilaisuuksista ilmoittaneen vietnamilaisen syyte hylättiin, koska hän toimi alipalkattuna työntekijänä kuten maanmiehensäkin, eikä saanut toiminnastaan muuta etua.