Suomalaisen teollisuustyöntekijän palkkataso asettuu EU-maiden vertailussa keskisarjan yläpäähän. Teollisuustyöntekijöistä suomalaisia enemmän tienaavat tanskalaiset ja saksalaiset, jotka tekevät myös täkäläistä lyhyempää vuosityöaikaa.

Teollisuuden ja Työnantajain TT:n kokoaman tilastoaineiston valossa suomalainen teollisuustyöntekijä ei ole kokonaistyövoimakuluiltaan EU-maiden kärkeä. Kun työnantajien kustannuksiin lasketaan työntekijälle maksettava palkka, loma- ja sairausajan palkka sekä työnantajamaksut, suomalainen teollisuusduunari sijoittuu EU-maiden vertailussa neljänneksi: saksalainen teollisuustyöntekijä maksaa työnantajalle noin 27 euroa tunnissa, tanskalainen 23 ja suomalainen noin 22 euroa.

Teollisuustyön siirtymistä nykyisten EU-rajojen naapurimaihin selittää hyvin tieto, että virolainen teollisuustyöntekijä on työnantajalle kaikkine maksuineen yli seitsemän kertaa suomalaista halvempi. Suunnilleen sama suhde on tshekkiläisen ja saksalainen työntekijän välillä.

Kun vertaillaan palkkatasoja, Suomi pitää pronssisijaa Tanskan ja Saksan jälkeen. Kokonaispalkassa ovat mukana työnantajan maksamat tehdyn työajan palkka sekä muu kuin tehdyn työajan palkka eli esimerkiksi lomat, muut vapaat sekä sairausaika.

Valuuttakurssit heiluttavat tilastoja

Asiamies Seppo Saukkonen TT:stä muistuttaa, että kokonaispalkan kärjessä olevat tanskalaiset palkansaajat maksavat itse eläkemaksunsa toisin kuin muissa EU-maissa, joissa eläkkeet on laskettu työnantajamaksuihin.

Viime vuoden tilastossa Ruotsi oli Suomea hieman alemmalla tasolla, mihin puolestaan vaikuttavat valuuttakurssit. Kun kruunu heikkeni, ruotsalaiset putosivat hieman suomalaisten alapuolelle. Suomi kiri ruotsalaisten ohi 1990-luvun lopulla. Britannia puolestaan sijoittuu vertailussa melko korkealle sen vuoksi, että punta oli tilastointivuonna euroon nähden vahva.

Työaikavertailussa Suomi ei sijoitu lähelle EU:n kärkeä: säännöllinen vuosityöaika teollisuuden työntekijöillä päivätyössä on suomalaisia lyhyempi Ranskassa, Saksassa, Tanskassa, Belgiassa ja Hollannissa.

Palkkatasot kuvaavat siis työvoiman kokonaishintaa työnantajalle, eivät työntekijän keskituntiansioita. Ylityöt sekä sunnuntai- ja vuorolisät sisältävä tehdyn työajan palkka Suomessa oli viime vuonna teollisuuden työntekijöillä 13 euroa (noin 75 markkaa). Säännöllisen työajan keskimääräinen tuntiansio teollisuudessa oli hieman yli 11 euroa.

EU-maiden työvoimakustannusten vertailusta ei saada selvää palkansaajien ostovoimasta suhteessa toisiinsa. Veroaste vaikuttavat olennaisesti ostovoimaan. Silläkin on merkitystä, mitä tuloveroilla saa ja mitkä välttämättömät palvelut pulitetaan suoraan tilipussista. Keskituloisen perheen tuloveroaste 1999 oli Tanskassa noin 38, Ruotsissa ja Suomessa noin 33 ja Saksassa vähän yli 20 prosenttia.