Teema
Järjestösihteerit vakuuttavat:
Yhteys ei pätki
 SAK:n jäsenliitoissa luottamusmiesverkon
harventumista ei vielä koeta isoksi ongelmaksi. Tuntumana on, että pienten työpaikkojen
työntekijöiden asioista onnistutaan huolehtimaan ainakin kohtuullisesti. Uusia tapoja
pitää yhteyttä mietitään parhaillaan monessa liitossa, mutta kuten Auto- ja
Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n järjestösihteeri Väinö Lahtinen toteaa
"uuden ruudin keksiminen" on vaikeaa. AKT:lle ongelma ei kuitenkaan ole uusi,
sillä alalla on perinteisesti ollut paljon pieniä työpaikkoja.
Luottamusmiesverkkoon syntyneiden
aukkojen paikkaamiseen liitot käyttävät mm. työpaikoilla toimivia yhdyshenkilöitä.
Myös aluetoimistojen ja ammattiosastojen rooli yhteydenpidossa on korostunut. Kolmella
liitolla, AKT:lla, Kemianliitolla ja Palvelualojen ammattiliitolla PAMilla on työpaikkoja
kiertävä toimistoauto. Esimerkiksi Kemianliiton auto käy yli 1 000 työpaikalla
vuodessa. Erittäin hyvät kokemukset autosta on myös AKT:lla ja PAMilla.
– Meille auto sopii kuin nyrkki
silmään, sillä moni alan työpaikka on jatkuvasti tienpäällä ja työntekijät
parhaiten tavoitettavissa taukopaikoilla, sanoo AKT:n Väinö Lahtinen.
Yhdyshenkilö korvikkeena
Kemianliitolla on noin 200
yhdyshenkilöä työpaikoilla. Yhdyshenkilöllä ei ole luottamusmiehen oikeuksia eikä
velvollisuuksia, mutta hänelle lähetetään sama posti kuin luottamusmiehille.
– Yhdyshenkilö on luottamusmiehen
korvike, vaikka edunvalvonnan näkökulmasta hän ei tietenkään korvaa luottamusmiestä,
Kemianliiton järjestöpäällikkö Heikki Salonen sanoo.
Kemian ala on yksi niistä SAK:laista
aloista, joilla työpaikat ovat dramaattisimmin pienentyneet 20 vuodessa. Vuonna 1998 alan
työpaikoista jo 90 prosenttia oli alle 20 hengen työpaikkoja. Osittain kehitystä
selittää kumi-, nahka- ja lasialan liittyminen Kemianliittoon.
Heikki Salonen sanoo liitossa olevan
tavoitteena, että yksikään alan työpaikka ei jäisi katveeseen. Hän uskoo, että
ainakin toistaiseksi myös pienten työpaikkojen työntekijöiden ääni on kantautunut
liittoon asti. Salosen mukaan liiton lehden ja Internetin merkitys on viime vuosina
korostunut yhteydenpidossa.
– Yritämme huolehtia siitä,
että liiton lehdestä löytyisi jäsenten kannalta kaikki tärkeät asiat. Vuoden
takaisen lakon aikana saimme erittäin hyviä kokemuksia myös Internetin
hyödyntämisestä yhteydenpidossa ja tiedotuksessa.
Toimitsijat työpaikoille
Heikki Salonen sanoo, että jäsenten
kynnystä ottaa suoraan yhteyttä liittoon on pyritty kaikin keinoin madaltamaan.
– Tässä apuna käytämme
jäsentapaamisia, joita järjestämme säännöllisesti. Lehti tai tietoverkko ei voi
koskaan korvata henkilökohtaista yhteydenpitoa.
Myös järjestösihteeri Tarmo
Viitaluoma PAMista korostaa henkilökohtaisten yhteyksien tärkeyttä.
Luottamusmiesverkon harventuessa ja ammattiosastojenkin etääntyessä työpaikoista,
liittojen toimitsijoiden on yhä tärkeämpää pitää suoraan yhteyttä
työntekijöihin.
– PAMissa korostamme, että
toimitsijan työ on jatkuvaa jalkautumista työpaikoille, vain sitä kautta saadaan
tuntuma siihen, mitä pienilläkin työpaikoilla tapahtuu.
Pirjo Pajunen
Palkkatyöläinen
3.4.2001 nro 3/01 |
