Teema
"Engelöinti" eteni armeijaan
Puolustusvoimien
rakennuslaitoksen alueluottamusmiesten verkosto
taistelee 1 500 työpaikan puolesta
 Valtion
kiinteistöomaisuuden järjestelyissä on menossa jälleen yhden sortin
"engelöinti". Mankeli prässää tällä kertaa Puolustushallinnon
rakennuslaitosta ja sen 1 500 työntekijää, joista yksikään ei tiedä, mistä ensi
vuoden alussa itsensä löytää.
Pääosiltaan Valtion ja
erityispalvelujen liittoon VAL:iin kuuluvat laitoksen palkolliset syyttävät järjestelyn
junailijaa, valtiovarainministeriötä yksipuolisesta asioiden valmistelusta.
Eri sortin työryhmät ja
selvitysmiehet ovat ministeriön suitsimina setvineet kyllä tarkkaan sitä, mihin uusiin
laatikoihin armeijan 20 miljardin markan kiinteistömassa pakataan, mutta apposen auki on
jätetty se, kuka ottaa vastuun laitoksen pienipalkkaisista siivoojista,
remonttimiehistä, timpureista ja talkkareista.
Rakennuslaitoksen valtakunnallinen
pääluottamusmies Markku Toivanen Kuopiosta ei pidä mahdottomana, vaikka tapaus
Engel toistuisi myös heidän kohdallaan.
– Tätä laitosta järjestelevät
rahaministeriössä samat venkulat, jotka 1990-luvun alkupuolella, Viinasen
valtakaudella runnoivat Rakennushallituksesta Engelin. Kuten muistetaan, se homma
tyrittiin pahan kerran. Työihmisiä nöyryytettiin, ja veronmaksajien piikkiin sataa
edelleen pitkiä laskuja laittomista irtisanomisista.
– Vaikka nykyinen rahaministeri Niinistö
eduskunnan edessä lupailee, että Engel-munauksista on otettu opiksi, ei se meitä
työntekijöitä suinkaan vakuuta, Toivanen paukuttaa.
Alueluotot yhteispelissä
Kamppailussaan työpaikkojensa puolesta
armeijan rakennuslaitoksen väki on käyttänyt näkyvästi hyväkseen koko maan kattavaa
alueluottamusmiesten verkostoa.
Laitos siirtyi
alueluottojärjestelmään 1994 samalla kun puolustushallinto otti käyttöön
alueyksiköt.
Verkkoa ideoimassa ja kutomassa alusta
saakka ollut laitosmies Toivanen hoitaa pääluoton postin lisäksi myös Savo-Karjalan
alueluottamusmiehen tehtäviä ja saa edunvalvontatyöhön 60 päivää aikaa vuodessa.
Tässä tappelutilanteessa tuo aika ei riitä mihinkään, vaan mies pusertaa paperia
vielä kotonaankin tunnin pari illassa.
Laitoksen yhdeksän alueluottoa ovat
nykyaikaisilla viestivempaimilla, kännyköillä ja sähköpostilla kiinteässä, lähes
päivittäisessä yhteydessä ja tietävät tarkkaan laitoksen myllääjien nopeatkin
käänteet.
– Olemme pitäneet mottonamme
sitä, että jos ei laitosta ole, ei ole edunvalvontaakaan, Toivanen sanoo.
Paitsi sopimusvahdissa luottamusmiehet
ovat viimeksi kuluneen puolen vuoden mittaan polttaneet runsaasti ruutia myös oman
elinkeinonsa puolustukseen ja onnistuneet valjastamaan asioidensa hoitoon
pari-kolmikymmenpäisen kansanedustajien joukonkin.
Armeija separoitu
vuokramieheksi
Mankeliin tai paremminkin
separaattoriin rakennuslaitos joutui lopullisesti viime syksynä, kun Lipposen
talouspoliittinen ministerivaliokunta teki ratkaisut laitoksen omaisuuden viipaloinnista.
Kasarmit lähialueineen päätettiin
siirtää Valtion kiinteistölaitokselle eli nykyiselle Senaattikiinteistöt-yhtiölle,
asunnot pääosin Kruunukiinteistöt Oy:lle ja metsät ja vedet Metsähallitukselle.
Puolustusvoimille tarpeettoman kiinteän saa joko Kapiteeli Oy tai Metsähallitus.
Järjestelyt on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden alussa.
Päätös tarkoittaa pelkistetysti
sitä, että maan armeijalaitoksesta tulee vuokramies yliopistojen tapaan.
Ministerien ratkaisussa henkilöstöä
luvattiin kuulla ja sen asema turvata järjestelyissä.
– Kuultu on, muttei noteerattu ja
turvallisesta asemasta ei ole tietoakaan, napauttaa Toivanen.
– Päinvastoin, parhaillaankin
40–50 ihmisen leipätyöllä pallotellaan, kun loppuja armeijan asunnoista
siirretään Kapiteeli Oy:lle. Yhtiön edustaja on ilmoittanut, ettei heidän
palkkalistoilleen kelpaa yksikään laitoksen palkollinen ja puolustushallinnon edustaja
nokittaa potkuilla.
– Viime 15 vuoden aikana
rakennuslaitosta on saneerattu kovin ottein ja työpaikkoja menetetty tuhatkunta.
Puolustusvoimien sotilaspuolelta meille ei solidaarisuutta ole juuri osoitettu,
pikemminkin kenraalit kyttäävät sitä, josko meidän päänahoillamme voisi kuitata
heidän väkensä vähennystarpeet, Toivanen sanoo.
Mustapekka työväelle
Rakennuslaitoksen omaisuuden jako kävi
rahaministeriön kokoomuslaisilta virkamiehiltä sutjakasti. Se piti tietysti hoitaa
ensin, jotta jakojäännöksen tai mustanpekan osa jäisi laitoksen palveluista
huolehtivalle työväelle.
Mikä on 1 500:n armeijan eri
yksiköissä työskentelevän tulevaisuus, sitä selvittää nyt
"puolueettomasti" Suomen kiinteistön omistajien liiton toimitusjohtaja Ukko
Laurila. Hänen raporttiaan odotetaan näinä päivinä.
Sen verran Laurilan ajatuksista
työntekijät ovat saaneet vihiä, että heidän tiekseen tultaisiin esittämään Engelin
tietä: joko suoraan Engelin sisään tai tytäryhtiönä Engelin kylkeen.
– Yhtiömallia vastustamme
jyrkästi. Siinä päitä putoaisi varmasti. Voitaisiinhan henkilöstön asema joillain
siirtymäajoilla väliaikaisesti turvata, mutta kun tavoitteena on avata puolustusvoimien
huolto- ja kunnossapitopalvelut rajattomalle kilpailulle, sen voi nähdä merkitsevän
rankkojakin saneeraustoimia, sanoo Keski-Suomen rykmentissä Keuruulla asentajana
työskentelevä alueluottamusmies Arto Tulonen.
Parikymmentä vuotta
luottomiestehtävissä toiminut Tulonen sanoo, ettei armeijan pelisäännöt oppineen ja
poikkeusoloihin koulutetun laitoksen huoltoväen töitä noin vain voi ulkopuolisille
myydä.
– Tänä päivänä me olemme osa
armeijan kriisivalmiusyksikköä. Haluaisinpa nähdä kenraalien naamat, kun reppufirmojen
heittojätkät häärivät pakkeineen keskellä maan sotilassalaisuuksia.
– Jokaisen rakennuslaitoksen
palkkalistoille hyväksytyn sukutaulua on pengottu ainakin kolme polvea taaksepäin, eikä
täällä tulla ja mennä kuin hollin tallissa, Tulonen vakuuttaa.
Rakennuslaitoksen palkolliset ja VAL
haluavat, että laitos sopeutetaan uuteen hallintolaatikostoon pehmeästi. Tämä
tarkoittaa, että laitos jatkaisi puolustusministeriön alaisena virastona kolme vuotta,
jonka jälkeen siitä tehtäisiin valtion liikelaitos. Kilpailuiskuun laitos olisi
trimmattu 2005–06 mennessä. Siirtymäkautena väki työllistettäisiin
kumppanuussopimuksella, jonka laitos tekisi kiinteistöjen uusien omistajien ja niitä
vuokraavan armeijan kanssa.
Eero Kosonen
Palkkatyöläinen
3.4.2001 nro 3/01 |
